Asumistukilaskuri on Kelan tarjoama verkkopalvelu, jonka avulla voi arvioida oikeutensa yleiseen asumistukeen sekä mahdollisen tuen määrän. Laskurin käyttö ei vaadi tunnistautumista, eikä se tallenna käyttäjän syöttämiä tietoja. Työkalu on suunniteltu sekä tietokoneille että mobiililaitteille, ja se soveltuu itsenäiseen käyttöön ilman yhteydenottoa Kelaan.
Asumistuki laskurin ensisijainen tarkoitus on tarjota käyttäjälle mahdollisimman realistinen arvio siitä, onko hän oikeutettu yleiseen asumistukeen ja kuinka suurta tukea voisi olla mahdollista saada. Laskuri auttaa myös hahmottamaan, mitkä tekijät vaikuttavat tukioikeuteen ja tuen suuruuteen, kuten tulot, asumismenot, ruokakunnan koko ja asuinpaikka. Käyttäjä voi testata eri tulotasoja ja asumiskuluja, jolloin on helpompi suunnitella omaa taloutta ja arvioida mahdollisia muutostarpeita. Laskuri on hyödyllinen erityisesti tilanteissa, joissa tulot vaihtelevat tai ruokakunnan kokoon on tulossa muutoksia. On kuitenkin tärkeää huomata, että laskurin antama tulos on vain arvio, eikä se sido Kelaa virallisesti päätöksenteossa.
Asumistuki laskurin käyttö etenee vaiheittain seuraavasti:
Avaa asumistuki laskuri Kelan verkkosivuilta.
Valitse ruokakunnan koko ja ilmoita, ketkä siihen kuuluvat.
Syötä kuukausittaiset tulot, tai käytä keskiarvotuloja, jos tulot vaihtelevat.
Ilmoita asumismenot, kuten vuokra, vesimaksu ja sähkö.
Täydennä muut mahdolliset kulut ja tiedot, joita asumistuki laskuri pyytää.
Tarkista syötetyt tiedot ja käynnistä laskenta.
Asumistuki laskuri näyttää arvion mahdollisesta asumistuesta ja ilmoittaa, onko tuen saaminen mahdollista.
Yleinen asumistuki ei korvaa kaikkia asumismenoja, vaan se perustuu hyväksyttäviin asumismenoihin, joille on määritelty ylärajat eli enimmäisasumismenot. Näitä rajoja sovelletaan eri tavalla riippuen siitä, missä kunnassa hakija asuu ja kuinka suuri ruokakunta on. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rajat voivat olla merkittävästi korkeammat kuin pienemmissä kunnissa.
Enimmäisasumismenot sisältävät vuokran lisäksi yleensä vesi- ja lämmitysmaksut, mutta eivät autopaikkamaksuja tai kotivakuutuksia. Jos ruokakunnan todelliset asumismenot ylittävät määritellyt enimmäisrajat, asumistukea ei myönnetä ylimenevältä osalta, vaan ainoastaan niihin hyväksyttäviin menoihin asti, jotka jäävät rajojen sisälle. Tämä tarkoittaa, että korkeammat asumiskulut jäävät ruokakunnan itse katettaviksi, eikä niistä saa lisäetuutta.
Asumistuen määrä perustuu useisiin taloudellisiin ja perhetilanteeseen liittyviin tekijöihin, jotka yhdessä määrittävät oikeuden tukeen sekä sen suuruuden. Tärkein yksittäinen tekijä on ruokakunnan yhteenlasketut tulot, joihin sisältyvät muun muassa palkka- ja yrittäjätulot, työttömyysturva, eläkkeet, opintoraha sekä mahdolliset pääomatulot. Lisäksi asumistuen laskurissa otetaan huomioon kaikki hyväksyttävät asumismenot, kuten vuokra, vesi- ja lämmityskulut.
Ruokakunnan koko vaikuttaa siihen, kuinka suuret asumismenot voidaan hyväksyä ja kuinka suuri osa niistä voidaan kattaa asumistuella. Suurempi ruokakunta oikeuttaa korkeampiin enimmäisasumismenoihin, mutta myös tulot arvioidaan koko ruokakunnan tasolla. Mahdollinen omaisuus, kuten merkittävät säästöt tai sijoitukset, voi myös vähentää tuen määrää tai sulkea oikeuden kokonaan.
Lisäksi jokaiselle ruokakunnalle lasketaan niin sanottu perusomavastuu, joka riippuu tulojen suuruudesta ja ruokakunnan henkilömäärästä. Perusomavastuu vähennetään hyväksyttävistä asumismenoista ennen kuin lasketaan varsinainen tuen määrä. Tämä mekanismi varmistaa, että tukea maksetaan vain niille, joiden omat tulot eivät riitä kattamaan asumiskuluja kohtuullisesti.
Ruokakuntaan kuuluvat kaikki samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt. Näitä ovat esimerkiksi puolisot ja alaikäiset lapset sekä muut perheenjäsenet, jotka jakavat arjen. Opiskelija, joka saa opintotukeen kuuluvaa asumislisää, ei kuitenkaan kuulu ruokakuntaan ellei hän asu yhdessä oman tai puolisonsa lapsen kanssa.
Vuonna 2025 voimaan tulleet muutokset rajaavat yleisen asumistuen käyttöä omistusasuntoihin. Omistusasunnon vastikkeisiin tai hoitomenoihin ei enää myönnetä yleistä asumistukea. Samana vuonna opiskelijoiden oikeus yleiseen asumistukeen päättyy, mikäli he eivät asu oman tai puolison lapsen kanssa.
Ensin hakijan kannattaa arvioida tuen määrä Kelan laskurilla. Sen jälkeen tulee kerätä tarvittavat liitteet, kuten vuokrasopimus ja tulotiedot, ja tehdä hakemus Kelan verkkopalvelussa. Kela käsittelee hakemuksen, antaa päätöksen ja maksaa tuen hakijan ilmoittamalle tilille. Jos tulot muuttuvat myöhemmin, tuki tarkistetaan ja siihen voidaan tehdä muutoksia.
Asumistuki ei kata vuokraa kokonaisuudessaan, vaan sitä maksetaan enintään kuntakohtaisten enimmäisasumismenojen mukaan. Esimerkiksi yhden hengen ruokakunnalle yläraja voi olla 563 euroa kuukaudessa, mutta se riippuu tarkasti asuinkunnasta ja ruokakunnan koosta. Näitä rajoja päivitetään aika ajoin, ja ajantasaiset tiedot löytyvät Kelan verkkosivuilta.
Tuloraja vaihtelee ruokakunnan koon ja asumispaikkakunnan mukaan. Jos ruokakunnan tulot ylittävät tietyt rajat, asumistukea ei myönnetä lainkaan, mutta pienemmillä tuloilla tukea voi saada täysimääräisesti tai osittain. Laskennassa huomioidaan myös mahdolliset verovapaat etuudet, jotka voivat vaikuttaa lopputulokseen.
Varsinaista rahamääräistä varallisuusrajaa ei ole, mutta suuret säästöt, sijoitukset tai muu merkittävä omaisuus voivat vaikuttaa tuen myöntämiseen. Kela arvioi omaisuuden vaikutuksen tapauskohtaisesti ruokakunnan kokonaistilanteen perusteella. Varallisuus voi johtaa siihen, ettei asumistukea myönnetä lainkaan, vaikka tulot sinänsä olisivat alhaiset.
