Eläkelaskuri on työkalu, jolla voit arvioida, kuinka suuri tuleva eläkkeesi suunnilleen on. Syötät siihen tietoja ansioistasi ja työurastasi, ja laskuri näyttää karkean arvion kuukausieläkkeestäsi. Tällä sivulla käymme läpi selkokielisesti, mihin eläkelaskurin arvio perustuu, miten suomalainen eläke kertyy, minkä ikäisenä voit jäädä eläkkeelle vuonna 2026 ja mistä saat luotettavimman arvion omasta eläkkeestäsi. Luvut on tarkistettu Eläketurvakeskuksen ja Kelan vuoden 2026 tiedoista.
Mikä eläkelaskuri on ja mihin sitä tarvitaan?
Eläkelaskuri on suuntaa antava laskentatyökalu, joka muuntaa työurasi tiedot arvioksi tulevasta eläkkeestä. Tyypillisesti laskuri kysyy esimerkiksi ikääsi, nykyisiä bruttotuloja (palkka ennen veroja), arvioitua eläkkeellesiirtymisikää ja joskus myös arviota palkkakehityksestä. Näiden pohjalta se laskee arvion siitä, paljonko eläkettä sinulle on kertymässä.
Laskuri on hyödyllinen, koska sen avulla hahmotat oman taloutesi tulevaisuutta: näet, riittääkö kertyvä eläke tavoittelemaasi elintasoon vai kannattaako sinun esimerkiksi säästää itse lisää tai jatkaa työssä hieman pidempään. On kuitenkin tärkeää muistaa, että laskurin tulos on aina arvio, ei lopullinen päätös. Lopullinen eläke lasketaan vasta, kun jäät eläkkeelle.
Pikafaktat
- Työeläkkeen karttuma 2026: 1,5 % vuoden bruttoansioista (kaikilla ikäryhmillä)
- Alin vanhuuseläkeikä: 1961 syntyneillä 64 v 9 kk, 1962–1964 syntyneillä 65 v
- Lykkäyskorotus: 0,4 % jokaiselta alimman eläkeiän jälkeen lykätyltä kuukaudelta
- Täysi kansaneläke 2026: 787,07 €/kk (yksin asuva), 702,69 €/kk (puolison kanssa)
- Täysi takuueläke 2026: 990,90 €/kk
- YEL-maksu 2026: 24,4 % vahvistetusta työtulosta
- Luotettavin arvio: oma työeläkeote ja työeläke.fi-palvelun eläkearvio
Suomen eläkejärjestelmä: kolme kerrosta
Jotta ymmärtäisit, mitä eläkelaskurin luvut tarkoittavat, kannattaa tuntea suomalaisen eläketurvan kolme kerrosta. Kokonaiseläkkeesi muodostuu niiden yhdistelmästä.
Työeläke
Työeläke on ansaintaperusteinen eläke, jota kertyy kaikesta ansiotyöstä ja yrittäjätoiminnasta. Sitä maksavat yksityiset työeläkeyhtiöt ja julkisella sektorilla Keva. Työeläkkeellä ei ole ylärajaa, vaan se kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän ansaitset työurasi aikana. Useimmille työeläke on selvästi suurin osa kokonaiseläkettä.
Kansaneläke ja takuueläke
Kansaneläke on Kelan maksama eläke, joka täydentää pientä työeläkettä. Täyttä kansaneläkettä saa vain, jos työeläke on hyvin pieni, ja se pienenee työeläkkeen kasvaessa. Vuonna 2026 täysi kansaneläke on 787,07 €/kk yksin asuvalle ja 702,69 €/kk puolison kanssa asuvalle.
Takuueläke puolestaan turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joiden muut eläkkeet jäävät hyvin pieniksi. Vuonna 2026 täysi takuueläke on 990,90 €/kk. Kelan maksamia eläkkeitä korotettiin 1.1.2026 kansaneläkeindeksin perusteella 0,5 prosenttia.
Vertailu
| Eläkemuoto | Kenelle ja mihin perustuu | Taso vuonna 2026 |
|---|---|---|
| Työeläke | Kertyy kaikesta palkkatyöstä ja yrittäjätoiminnasta, 1,5 % vuosiansioista; ei ylärajaa | Riippuu työuran ansioista |
| Kansaneläke | Täydentää pientä työeläkettä; pienenee työeläkkeen kasvaessa | Täysi 787,07 €/kk (yksin), 702,69 €/kk (puolison kanssa) |
| Takuueläke | Turvaa vähimmäiseläkkeen, jos muut eläkkeet jäävät pieniksi | Täysi 990,90 €/kk |
Miten eläke kertyy – karttumisprosentti ja elinaikakerroin
Työeläke kertyy niin sanotun karttumisprosentin mukaan. Vuodesta 2026 alkaen eläkettä karttuu kaikille 1,5 prosenttia vuoden bruttoansioista. Käytännössä esimerkiksi 40 000 euron vuosiansiosta kertyy eläkettä noin 600 euroa vuodessa (1,5 % × 40 000 €). Palkansaajalla eläkettä alkaa kertyä 17-vuotiaana ja yrittäjällä 18-vuotiaana.
Aiemmin käytössä olleet korotetut karttumat ja niin kutsuttu superkarttuma poistuivat vuoden 2017 eläkeuudistuksessa. Viimeinen poikkeus, 53–62-vuotiaiden korotettu 1,7 prosentin karttuma, oli voimassa siirtymäaikana vuoteen 2025 asti ja päättyi 31.12.2025. Siksi vuonna 2026 karttuma on yhtenäisesti 1,5 prosenttia kaikilla ikäryhmillä.
Eläkkeen lopulliseen määrään vaikuttaa myös elinaikakerroin. Se on luku, jolla alkavaa työeläkettä tarkistetaan, kun suomalaisten odotettu elinikä pitenee. Käytännössä kerroin hieman pienentää kuukausieläkettä, koska eläkettä maksetaan keskimäärin yhä pidempään. Kerroin vahvistetaan vuosittain erikseen kullekin ikäluokalle. Koska lisäansiot kasvattavat eläkettä suoraan, kannattaa tarkistaa myös oma palkkasi netto- ja bruttomäärä palkkalaskurilla, jotta tiedät, mistä summasta eläke kertyy.
Eläkeikä 2026: milloin voit jäädä eläkkeelle?
Suomessa ei ole enää yhtä kiinteää eläkeikää. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti niin sanotun alimman vanhuuseläkeiän ja ylemmän ikärajan välillä. Alin vanhuuseläkeikä nousee asteittain syntymävuoden mukaan. Alla olevassa taulukossa on alimmat vanhuuseläkeiät niille ikäluokille, jotka jäävät eläkkeelle näinä vuosina.
| Syntymävuosi | Alin vanhuuseläkeikä |
|---|---|
| 1957 | 63 v 9 kk |
| 1958 | 64 v |
| 1959 | 64 v 3 kk |
| 1960 | 64 v 6 kk |
| 1961 | 64 v 9 kk |
| 1962–1964 | 65 v |
| 1965 ja myöhemmin | sidottu elinajan kehitykseen (vahvistetaan ikäluokalle myöhemmin) |
Vuoden 2026 aikana kaikki vuonna 1961 syntyneet saavuttavat alimman vanhuuseläkeikänsä, joka on 64 vuotta ja 9 kuukautta. Vuodesta 1965 alkaen syntyneiden alin eläkeikä sidotaan elinajanodotteen kehitykseen ja vahvistetaan kullekin ikäluokalle ennen eläkeiän lähestymistä. Lisäksi työnantajan ja yrittäjän velvollisuus järjestää työeläkevakuutus jatkuu vuodesta 2026 alkaen aiempaa pidempään: vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja nousi 68 vuodesta 69 vuoteen.
Varhennettu ja lykätty eläke
Varsinaista vanhuuseläkettä ei voi nostaa ennen omaa alinta eläkeikää. Jos kuitenkin haluat osan eläkkeestä käyttöön aiemmin, voit hakea osittaista vanhuuseläkettä (OVE), jossa nostat 25 tai 50 prosenttia siihen mennessä kertyneestä työeläkkeestä. Ennen alinta eläkeikää nostettuun osuuteen tehdään pysyvä varhennusvähennys, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta varhennetulta kuukaudelta.
Jos taas jatkat työntekoa alimman eläkeiän jälkeen, eläkkeeseesi tulee lykkäyskorotus, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta lykätyltä kuukaudelta. Vuoden työskentelyn lykkääminen kasvattaa eläkettä siis noin 4,8 prosenttia – ja sen lisäksi kertyy uutta eläkettä jatkuvista ansioista.
Yrittäjän eläke ja YEL-laskuri
Yrittäjän eläke ei perustu palkkaan vaan vahvistettuun YEL-työtuloon. YEL eli yrittäjän eläkevakuutus on yrittäjälle pakollinen, kun toiminta ylittää laissa määritellyn alarajan (vuonna 2026 noin 9 423 euroa vuodessa). Työtulo tarkoittaa sitä arvioitua palkkaa, jonka maksaisit työstäsi, jos palkkaisit tilallesi toisen henkilön – se on YEL-laskurin tärkein lähtötieto.
YEL-työtulo vaikuttaa paitsi eläkkeen suuruuteen myös esimerkiksi sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahaan, joten sitä ei kannata arvioida liian pieneksi. YEL-maksu on vuonna 2026 kaikilla ikäryhmillä 24,4 prosenttia vahvistetusta työtulosta; aiempi 53–62-vuotiaiden korotettu maksu poistui. Osan maksusta saa vähentää verotuksessa. Käytännön laskuesimerkit ja maksun maksamisen löydät YEL-maksua käsittelevästä oppaastamme.
Näin käytät eläkelaskuria vaihe vaiheelta
Luotettavimman arvion saat virallisista laskureista, joihin tunnistaudut pankkitunnuksilla – silloin laskuri käyttää oikeita, jo kertyneitä ansiotietojasi arvauksen sijaan.
- Tarkista työeläkeote. Työeläkeote näyttää, kuinka paljon eläkettä sinulle on jo kertynyt palkkatyöstä ja yrittäjätoiminnasta. Tämä on luotettavin lähtötieto.
- Tee eläkearvio. Työeläke.fi-palvelussa tai oman eläkeyhtiösi laskurissa voit tehdä eläkearvion, joka ennustaa kuukausieläkettäsi eri eläkkeellesiirtymisikinä.
- Kokeile eri skenaarioita. Katso, miten eläke muuttuu, jos jatkat työssä pari vuotta pidempään, vaihdat osa-aikatyöhön tai palkkasi nousee.
- Päivitä tiedot säännöllisesti. Ansiot, lainsäädäntö ja elinaikakerroin muuttuvat, joten tarkista arvio esimerkiksi kerran vuodessa.
Jos pohdit, riittääkö arvioitu eläke haluamaasi elintasoon, kannattaa huomioida myös rahan arvon muutos. Lue, miten inflaatio muuttaa rahan ostovoimaa vuosien varrella – se vaikuttaa siihen, mitä eläke-eurot tulevaisuudessa ostavat.
Mitä eläkelaskuri ei kerro?
Vaikka eläkelaskuri on hyödyllinen, se perustuu oletuksiin eikä voi ennustaa tulevaisuutta. Laskuri ei tyypillisesti ota huomioon muun muassa seuraavia tekijöitä:
- yllättäviä elämänmuutoksia, kuten pitkiä sairauspoissaoloja, työttömyyttä tai työkyvyttömyyttä
- tulevia lakimuutoksia ja tulevien vuosien elinaikakertoimia
- verotusta – laskurit näyttävät yleensä bruttoeläkkeen, josta maksetaan vielä verot
- oman säästämisen ja sijoittamisen tuottoa sekä markkinoiden heiluntaa
- inflaation vaikutusta rahan ostovoimaan
Siksi laskurin tulosta kannattaa pitää suuntaa antavana apuvälineenä, ei kiveen hakattuna lukuna.
Näin voit kasvattaa tulevaa eläkettäsi
Vaikka suurin osa eläkkeestä määräytyy työuran ja lainsäädännön mukaan, voit itsekin vaikuttaa tulevaan talouteesi. Eläkettä kerryttää jokainen ansaittu euro, joten pitkä ja yhtenäinen työura sekä töissä jatkaminen alimman eläkeiän jälkeen (lykkäyskorotus) kasvattavat eläkettä. Monet täydentävät lakisääteistä eläkettä myös omalla pitkäaikaisella säästämisellä ja sijoittamisella.
Pitkällä aikavälillä korkoa korolle -ilmiö voi kasvattaa säästöjä merkittävästi. Voit havainnollistaa vaikutusta korkoa korolle -laskurilla ja suunnitella kuukausisäästöä sijoituslaskurin avulla. Jos sijoittaminen on sinulle uutta, tutustu myös oppaaseemme siitä, miten sijoittamisen voi aloittaa. Pienituloisen eläkeläisen kannattaa lisäksi selvittää Kelan etuudet, kuten eläkkeensaajan asumistuki; näihin löydät apua Kelan laskureita esittelevästä artikkelistamme.
Vastuuvapauslauseke
Tämä sivu on yleistä tietoa eläkelaskureista ja suomalaisesta eläketurvasta, eikä sitä tule tulkita henkilökohtaisena talous- tai eläkeneuvontana. Sivulla esitetyt eurosummat ja ikärajat perustuvat vuoden 2026 tietoihin ja voivat muuttua. Eläkelaskurin antama tulos on aina arvio. Tarkista oma tilanteesi virallisista lähteistä, kuten työeläkeotteeltasi, työeläke.fi-palvelusta, omasta eläkeyhtiöstäsi tai Kelasta ennen päätösten tekemistä.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mistä saan luotettavimman arvion tulevasta eläkkeestäni?
Luotettavin lähtötieto on oma työeläkeotteesi, joka näyttää jo kertyneen eläkkeen. Tulevan eläkkeen arvion saat tunnistautumalla työeläke.fi-palveluun tai oman eläkeyhtiösi laskuriin, jolloin arvio perustuu todellisiin ansiotietoihisi.
Minkä ikäisenä voin jäädä vanhuuseläkkeelle?
Alin vanhuuseläkeikä riippuu syntymävuodestasi. Esimerkiksi vuonna 1961 syntyneillä se on 64 vuotta 9 kuukautta ja vuosina 1962–1964 syntyneillä 65 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden ikäraja sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan myöhemmin.
Paljonko eläkettä kertyy vuodessa?
Työeläkettä kertyy vuodesta 2026 alkaen 1,5 prosenttia vuoden bruttoansioista kaikilla ikäryhmillä. Esimerkiksi 40 000 euron vuosiansiosta kertyy eläkettä noin 600 euroa vuodessa. Alkavaa eläkettä tarkistetaan vielä elinaikakertoimella.
Mitä eroa on kansaneläkkeellä ja takuueläkkeellä?
Kansaneläke täydentää pientä työeläkettä ja pienenee työeläkkeen kasvaessa. Takuueläke turvaa vähimmäiseläkkeen, jos kaikki muut eläkkeet jäävät hyvin pieniksi. Vuonna 2026 täysi kansaneläke on 787,07 €/kk (yksin asuva) ja täysi takuueläke 990,90 €/kk.
Miten yrittäjän eläke lasketaan?
Yrittäjän eläke perustuu vahvistettuun YEL-työtuloon, ei yrityksen liikevaihtoon tai nostettuun palkkaan. Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia työtulosta vuodessa, ja YEL-maksu on vuonna 2026 kaikilla 24,4 prosenttia työtulosta. Mitä korkeammaksi työtulo vahvistetaan, sitä enemmän eläkettä ja muuta sosiaaliturvaa kertyy.