Korkeakouluihin ja toisen asteen koulutukseen haetaan yhä useammin pelkällä todistuksella ilman erillistä pääsykoetta. Todistusvalinta laskuri on hakijalle kätevä apuväline, jonka avulla voit muuntaa todistuksesi arvosanat valintapisteiksi ja arvioida, riittävätkö pisteesi haluamaasi hakukohteeseen. Tällä sivulla käyt läpi, miten todistusvalinta ja sen laskuri toimivat, mikä muuttui yliopistojen pisteytyksessä keväällä 2026 sekä miten todistusvalinta eroaa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen välillä. Voit hyödyntää myös sivuston muita apuvälineitä, kuten selaimessa toimivaa laskinta netissä, keskiarvojen ja pisteiden laskemiseen.
Tärkeimmät kohdat
- Mikä: todistusvalinta laskuri muuntaa arvosanat valintapisteiksi ja vertaa niitä hakukohteen pisterajoihin.
- Kenelle: yliopistoon, ammattikorkeakouluun, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen hakeville.
- Uutta 2026: yliopistojen pisteytys uudistui – äidinkielen painoarvo kasvoi ja reaaliaineiden piste-erot poistettiin.
- Enimmäispisteet: useilla aloilla 149,9 pistettä; tekniikassa ja lääketieteellisillä aloilla korkeammat.
- Muista: laskuri antaa arvion – viralliset tiedot löytyvät Opintopolusta.
Mikä todistusvalinta laskuri on ja miten se toimii?
Todistusvalinta tarkoittaa valintatapaa, jossa opiskelija valitaan koulutukseen pelkkään todistukseen perustuvien arvosanojen perusteella ilman pääsykoetta. Todistusvalinta laskuri on työkalu, joka muuntaa arvosanasi pisteiksi hakukohteen oman pisteytystaulukon mukaan ja vertaa tulosta aiempien vuosien alimpiin hyväksyttyihin pisteisiin eli pisterajoihin. Pisteraja tarkoittaa pienintä pistemäärää, jolla edellisellä hakukerralla tuli valituksi.
Laskuri ei tee hakupäätöstä puolestasi, vaan antaa suuntaa-antavan arvion. Sen avulla näet nopeasti, mihin koulutuksiin arvosanasi todennäköisesti riittäisivät ja mihin kannattaisi vielä parantaa pisteitä. Näin voit suunnitella realistisia hakukohteita jo ennen varsinaista hakua.
Näin käytät laskuria vaihe vaiheelta
Todistusvalinnan pistelaskuri on yleensä nopea ja helppo käyttää. Perusperiaate on sama lähes kaikissa laskureissa:
- Syötä laskuriin oppiaineet ja niistä saamasi arvosanat (esimerkiksi ylioppilastutkinnon arvosanat tai peruskoulun päättötodistuksen arvosanat).
- Valitse koulutusaste ja hakukohde, jonka pisteytykseen haluat verrata omia pisteitäsi.
- Laske todistuksesta kertyvät pisteet.
- Vertaa saamaasi pistemäärää hakukohteen aiempiin pisterajoihin ja arvioi mahdollisuuksiasi.
Jos haluat laskea pelkän arvosanojen keskiarvon tarkasti, kannattaa käyttää erillistä keskiarvolaskuria. Prosenttiosuuksien ja painotusten tarkistamiseen puolestaan soveltuu prosenttilaskuri.
Mitä laskuri ei korvaa
Todistusvalinta laskuri antaa arvion, mutta se ei ole virallinen valintapäätös. Ainoa täysin luotettava tietolähde hakukohteiden valintaperusteista ja pisterajoista on Opintopolku sekä korkeakoulujen ja oppilaitosten omat sivut. Pisterajat vaihtelevat vuosittain hakijamäärien ja aloituspaikkojen mukaan, joten aiempien vuosien raja on vain viitteellinen. Tarkista pisteytystaulukot ja kynnysehdot aina hakukohteen virallisista lähteistä ennen hakua.
Todistusvalinnan uudistus keväästä 2026 alkaen
Yliopistojen todistusvalinnan pisteytys uudistui kevään 2026 yhteishaussa. Uudistuksen taustalla oli yliopistojen koulutusvararehtoreiden esitys, jonka tavoitteena oli selkeyttää pisteytystä ja tasata eri oppiaineiden välisiä eroja. Jos haet nyt tai lähivuosina, on tärkeää käyttää laskuria, joka perustuu nimenomaan uuteen pisteytykseen.
Keskeisimmät muutokset uudessa mallissa ovat:
- Äidinkielen painoarvo kasvoi. Äidinkieli ja kirjallisuus tuottaa nyt eniten pisteitä: parhaasta arvosanasta (L) saa 36,1 pistettä.
- Reaaliaineiden väliset piste-erot poistettiin. Useimmat reaaliaineet antavat saman enimmäispistemäärän, joten yksittäisen aineen valinta ei ratkaise yhtä paljon kuin ennen.
- Pisteytettävien aineiden määrä selkiytyi. Useimmilla aloilla pisteitä kertyy enintään viidestä aineesta.
Mitkä aineet pisteytetään
Useimmilla aloilla todistusvalinnassa huomioidaan enintään viisi ainetta: äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka (pitkä tai lyhyt) sekä kolme muuta ainetta, joista saat eniten pisteitä. Lääketieteellisillä aloilla sekä biolääketieteessä ja ravitsemustieteessä pisteytetään poikkeuksellisesti kuusi ainetta. Pitkästä matematiikasta saa parhaasta arvosanasta 28,9 pistettä ja lyhyestä 28,2 pistettä, kun taas pitkä kieli tuottaa enintään 28,3 pistettä.
Kynnysehdot ja alakohtaiset erot
Enimmäispistemäärä vaihtelee aloittain. Esimerkiksi kasvatustieteissä, kauppatieteissä ja oikeustieteessä enimmäispistemäärä on 149,9 pistettä, kun taas tekniikan ja lääketieteellisten alojen enimmäispisteet ovat tätä korkeammat, koska aineita ja painotuksia on enemmän. Lisäksi monilla aloilla on kynnysehtoja eli vähimmäisvaatimuksia: kauppatieteisiin vaaditaan hyväksytty arvosana matematiikasta ja logopediaan vähintään arvosana M äidinkielestä. Ajantasaiset pisteytystaulukot ja kynnysehdot löytyvät aina hakukohteen valintaperusteista.
Todistusvalinta yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut (AMK) käyttävät todistusvalintaa hieman eri tavoin. Yliopistoissa käytössä on edellä kuvattu, keväällä 2026 uudistunut pisteytys. Ammattikorkeakoulujen todistusvalintaan uudistus ei vaikuttanut, vaan niiden pisteytys on säilynyt ennallaan.
Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa pisteytetään niin ikään viisi ainetta: äidinkieli (tai suomi toisena kielenä), matematiikka, yksi kieli sekä kaksi muuta reaaliainetta tai kieltä. Hakija voi tulla valituksi myös neljän aineen pisteillä, jos kaikkia viittä ei ole. AMK-todistusvalinnan pisteytys on sama kaikissa hakukohteissa, mutta todistusvalinnan kiintiöt ja mahdolliset kynnysehdot vaihtelevat aloittain. Esimerkiksi kulttuurialan koulutuksissa ja tulkkikoulutuksessa todistusvalintaa ei käytetä lainkaan.
Todistusvalinta laskuri lukioon hakemisessa
Vaikka todistusvalinta liitetään useimmiten korkeakouluihin, samaa periaatetta sovelletaan myös lukioon haettaessa. Lukiovalinnassa opiskelijat valitaan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaisessa järjestyksessä. Lukuaineilla tarkoitetaan teoreettisia oppiaineita, kuten äidinkieltä, matematiikkaa, kieliä ja reaaliaineita; taito- ja taideaineita, kuten liikuntaa, kuvataidetta ja musiikkia, ei lasketa mukaan yleiseen keskiarvoon.
Koulutuksen järjestäjä voi lisäksi päättää painotettavista arvosanoista, pääsy- tai soveltuvuuskokeista sekä keskiarvorajasta. Esimerkiksi luonnontiede-, urheilu- tai musiikkilinjoilla tiettyjä aineita painotetaan enemmän tai hakijalta vaaditaan lisänäyttöä. Lukioiden alimmat hyväksytyt keskiarvot vaihtelevat kouluittain ja vuosittain. Oman keskiarvon tarkka laskeminen onnistuu helppokäyttöisellä laskimella, ja lukion matematiikan tehtäviin on tarjolla myös graafinen laskin.
Todistusvalinta laskuri ammatilliseen koulutukseen
Laskuria voi hyödyntää myös ammatilliseen koulutukseen eli toisen asteen ammatillisiin perustutkintoihin haettaessa. Ammatillisen koulutuksen valinta eroaa lukiovalinnasta siten, että pelkän keskiarvon sijaan pisteitä kertyy useasta eri osa-alueesta tietyn kaavan mukaan. Hakija voi hakea enintään seitsemää hakukohdetta ja tulee valituksi ylimpään hakutoiveeseen, johon pisteet riittävät.
Ammatillisen koulutuksen valinnassa huomioitavat osa-alueet ja niiden enimmäispisteet ovat:
- Yleinen koulumenestys (kaikkien arvosanojen keskiarvo): enintään 16 pistettä
- Painotettavat arvosanat (liikunta, kuvataide, käsityö, kotitalous ja musiikki): enintään 8 pistettä
- Hakuvuonna tai sitä edeltävänä vuonna suoritettu perusopetus tai valmentava koulutus: 6 pistettä
- Ensimmäinen hakutoive: 2 pistettä
Näiden lisäksi mahdollisista pääsy- ja soveltuvuuskokeista voi saada lisäpisteitä (0–10 pistettä) niissä hakukohteissa, joissa koe järjestetään. Arvosanoja ei yleensä tarvitse syöttää itse hakuvaiheessa, sillä ne siirtyvät sähköisesti KOSKI-palvelusta.
Vertailu
| Valintatapa | Perustuu | Pisteytettävät aineet / osa-alueet | Huomioita |
|---|---|---|---|
| Yliopistojen todistusvalinta | Ylioppilastutkinnon (tai IB/EB/RP/DIA) arvosanat | Enintään 5 ainetta (lääketiet. alat 6) | Uudistettu pisteytys 2026 alkaen; enimmäispisteet alakohtaisia (esim. 149,9) |
| Ammattikorkeakoulujen todistusvalinta | Ylioppilastutkinnon arvosanat | 5 ainetta (myös 4 aineen pisteillä voi tulla valituksi) | Pisteytys säilyi ennallaan; ei käytössä mm. kulttuurialalla |
| Lukion todistusvalinta | Peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo | Lukuaineiden keskiarvo (mahdolliset painotukset) | Järjestäjä voi käyttää pääsykoetta ja keskiarvorajaa |
| Ammatillisen koulutuksen valinta | Peruskoulun arvosanat ja muut osa-alueet | Koulumenestys 16 p, painotettavat 8 p, perusopetus 6 p, 1. hakutoive 2 p | Lisäksi mahdollinen pääsy-/soveltuvuuskoe 0–10 p |
Kuka voi tulla valituksi todistusvalinnalla?
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa hakija voidaan valita, jos hän on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista:
- suomalainen ylioppilastutkinto
- International Baccalaureate (IB) -tutkinto eli kansainvälinen ylioppilastutkinto
- European Baccalaureate (EB) -tutkinto eli eurooppalainen ylioppilastutkinto
- Suomessa suoritettu Reifeprüfung (RP) -tutkinto tai Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinto
Valinta perustuu näissä tutkinnoissa saatuihin arvosanoihin, jotka pisteytetään korkeakoulun oman taulukon mukaan. Osa todistusvalinnan paikoista on varattu ensikertalaisille, eli hakijoille, jotka eivät ole aiemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai ottaneet opiskelupaikkaa vastaan. Kaikilla aloilla ensikertalaiskiintiötä ei kuitenkaan ole, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa hakukohteittain.
Kuinka todistusvalinta vaikuttaa opiskelupaikan saamiseen?
Todistusvalinta on nykyisin yksi keskeisimmistä väylistä opiskelupaikkaan. Monelle hakijalle se on pääsykoetta kevyempi reitti, koska valinta perustuu jo tehtyyn työhön eli lukion tai toisen asteen aikana kerättyihin arvosanoihin. Siksi kannattaa panostaa erityisesti niihin oppiaineisiin, jotka aiot kirjoittaa ylioppilaskokeessa ja joista saa eniten pisteitä haluamaasi hakukohteeseen.
Kaikilla aloilla todistusvalintaa ei kuitenkaan käytetä. Esimerkiksi monilla taidealoilla opiskelijat valitaan portfolioiden tai soveltuvuuskokeiden perusteella, jolloin pelkillä arvosanoilla ei pääse sisään. Tutustu siksi kiinnostaviesi alojen valintatapoihin jo hyvissä ajoin, jotta tiedät, kannattaako panostaa arvosanoihin vai valmistautua pääsykokeeseen. Omia mahdollisuuksia voi hahmottaa myös arvioimalla, kuinka suurella todennäköisyydellä pisteet riittävät eri hakukohteisiin aiempien pisterajojen valossa.
Yleisiä virheitä ja vinkkejä
Laskurin käytössä ja todistusvalintaan valmistautumisessa toistuvat usein samat sudenkuopat. Vältä ainakin seuraavat:
- Vanhan pisteytyksen käyttö. Varmista, että laskuri perustuu kevään 2026 uudistettuun pisteytykseen, jos haet yliopistoon.
- Pisterajojen pitäminen varmana. Aiempien vuosien pisteraja on vain arvio; raja voi nousta tai laskea hakijamäärien mukaan.
- Kynnysehtojen unohtaminen. Pelkkä riittävä kokonaispistemäärä ei riitä, jos et täytä alakohtaista vähimmäisvaatimusta.
- Vain yhteen hakukohteeseen tuijottaminen. Vertaa useita vaihtoehtoja ja aseta hakutoiveet realistiseen järjestykseen.
- Virallisten lähteiden sivuuttaminen. Tarkista lopulliset valintaperusteet aina Opintopolusta ja oppilaitoksen omilta sivuilta.
Näin suunnittelet ainevalinnat ja parannat pisteitäsi
Koska todistusvalinta perustuu arvosanoihin, pisteisiin voi vaikuttaa jo hyvissä ajoin ennen hakua. Tärkeintä on tutustua tavoittelemasi hakukohteen pisteytystaulukkoon ja suunnata panostus sinne, missä pisteitä kertyy eniten. Seuraavat vinkit auttavat suunnittelussa:
- Panosta äidinkieleen. Uudessa yliopistojen pisteytyksessä äidinkieli tuottaa eniten pisteitä, joten hyvä arvosana siitä hyödyttää lähes kaikilla aloilla.
- Valitse matematiikka harkiten. Pitkä matematiikka antaa hieman lyhyttä enemmän pisteitä ja on monen luonnontieteellisen ja teknisen alan kynnysehto, joten se avaa laajimmin ovia.
- Katso koko ainekimppu. Kun kolme parasta ainetta ratkaisee loppupisteet, kannattaa kirjoittaa riittävän monta ainetta, jotta parhaat arvosanat pääsevät mukaan laskentaan.
- Huomioi uusimismahdollisuus. Ylioppilaskokeita voi uusia, ja todistusvalinnassa huomioidaan paras saavutettu arvosana. Uusiminen voi siis nostaa pisteitä, mutta vaatii aikaa ja työtä.
- Vertaa arvio ajoissa. Laske todistusvalinnan pisteesi jo opintojen aikana, niin ehdit tarvittaessa korottaa arvosanoja ennen valmistumista.
Muista, että pisteytys ja painotukset vaihtelevat aloittain. Yhdelle alalle vahva ainekimppu ei välttämättä tuota samaa pistemäärää toisella alalla, joten tee suunnitelma aina tavoitealan taulukon mukaan.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mikä todistusvalinta laskuri on?
Se on työkalu, joka muuntaa todistuksesi arvosanat valintapisteiksi ja vertaa tulosta hakukohteen aiempiin pisterajoihin. Laskuri antaa suuntaa-antavan arvion siitä, riittävätkö pisteesi haluamaasi koulutukseen.
Antaako laskuri varmasti oikeat pisteet?
Laskuri antaa arvion. Lopullinen pistemäärä ja valinta määräytyvät korkeakoulujen ja oppilaitosten virallisten valintaperusteiden mukaan, jotka löytyvät Opintopolusta ja hakukohteen omilta sivuilta.
Muuttuiko yliopistojen todistusvalinta vuonna 2026?
Kyllä. Kevään 2026 yhteishaussa yliopistojen pisteytys uudistui: äidinkielen painoarvo kasvoi ja reaaliaineiden väliset piste-erot poistettiin. Ammattikorkeakoulujen pisteytykseen muutos ei vaikuttanut.
Mitä tietoja tarvitsen laskurin käyttöön?
Tarvitset ne arvosanat, jotka haluat huomioida: yleensä ylioppilastutkinnon tai peruskoulun päättötodistuksen arvosanat. Mitä tarkemmat tiedot syötät, sitä tarkemman arvion laskuri antaa.
Onko todistusvalinta vain ensikertalaisille?
Ei aina. Osa todistusvalinnan paikoista on varattu ensikertalaisille, mutta kaikilla aloilla ensikertalaiskiintiötä ei ole. Tarkista hakukohdekohtaiset tiedot Opintopolusta.