Palkkalaskuri on helppokäyttöinen työkalu, jolla selvität nopeasti, paljonko bruttopalkasta jää käteen verojen ja lakisääteisten maksujen jälkeen. Kun syötät bruttopalkan ja veroprosentin, laskuri vähentää niistä ennakonpidätyksen sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ja näyttää nettopalkan eli käteen jäävän summan. Sama laskelma auttaa myös työnantajaa hahmottamaan palkan kokonaiskustannuksen, johon kuuluvat varsinaisen palkan lisäksi työnantajan sivukulut. Tällä sivulla käyt läpi, miten palkkalaskuri toimii, mitä maksuja palkasta peritään vuonna 2026 ja miten luet tuloksia oikein.
Pikafaktat
- Mitä laskuri tekee: muuntaa bruttopalkan nettopalkaksi ja näyttää verot ja maksut.
- Tarvittavat tiedot: bruttopalkka ja verokortin veroprosentti.
- Työntekijän eläkemaksu 2026: 7,30 % palkasta.
- Työttömyysvakuutusmaksu 2026: 0,89 % palkasta.
- Sairausvakuutuksen päivärahamaksu 2026: 0,88 % (kun vuosiansiot ≥ 17 255 €).
- Hinta: maksuton, ei vaadi kirjautumista.
Mikä palkkalaskuri on?
Palkkalaskuri on verkossa toimiva laskin, joka muuntaa bruttopalkan nettopalkaksi. Bruttopalkka on se summa, jonka työnantaja ja työntekijä ovat sopineet palkaksi ennen veroja ja vähennyksiä. Nettopalkka puolestaan on se raha, joka tilille lopulta maksetaan, kun bruttopalkasta on vähennetty ennakonpidätys ja lakisääteiset vakuutusmaksut. Laskuri tekee tämän laskutoimituksen puolestasi, joten sinun ei tarvitse muistaa jokaisen maksun prosenttia ulkoa.
Laskurista on hyötyä monessa tilanteessa: kun arvioit työpaikkatarjouksen palkkaa, suunnittelet talouttasi, pohdit palkankorotuksen vaikutusta käteen jäävään summaan tai vertailet eri palkkatasoja. Myös yrittäjä tai esihenkilö voi käyttää laskuria arvioidakseen, mitä yksittäinen työntekijä maksaa yritykselle kokonaisuudessaan.
Miten palkkalaskuri toimii?
Palkkalaskuri tarvitsee muutaman perustiedon, joiden perusteella se laskee lopputuloksen. Laskenta etenee yleensä näin:
- Bruttopalkka – syötät kuukausi- tai tuntipalkan ennen veroja. Tähän voi sisältyä myös lisiä, kuten ylityö- tai vuorolisiä.
- Veroprosentti – kirjaat verokortista löytyvän henkilökohtaisen ennakonpidätysprosenttisi. Progressiivisesta verotuksesta johtuen prosentti on sitä suurempi, mitä enemmän ansaitset.
- Vähennykset ja lisät – laskuri ottaa huomioon palkasta perittävät eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä mahdolliset muut vähennykset.
Näiden tietojen perusteella laskuri näyttää bruttopalkan, siitä perittävät verot ja maksut sekä lopullisen nettopalkan. Monessa laskurissa voit myös vaihtaa lukuja ja vertailla eri tilanteita, esimerkiksi palkankorotuksen tai muuttuvan veroprosentin vaikutusta käteen jäävään summaan.
Mitä tietoja laskuri tarvitsee?
Tarkimman tuloksen saat, kun sinulla on verokortti käsillä. Verokortissa näkyy ennakonpidätysprosentti, joka perustuu arvioituun vuosituloosi. Jos et tiedä tarkkaa prosenttia, voit arvioida sitä, mutta tällöin nettopalkka on vain suuntaa antava. Muista myös, että luontoisedut, kuten autoetu tai ateriaetu, eivät aina ole mukana palkkalaskurin peruslaskennassa, vaikka ne vaikuttavat verotettavaan tuloon.
Palkansaajan maksut ja vähennykset 2026
Bruttopalkasta vähennetään ennakonpidätyksen lisäksi kaksi lakisääteistä vakuutusmaksua, jotka laskuri huomioi automaattisesti. Vuonna 2026 palkansaajan maksut ovat seuraavat:
- Työeläkemaksu (TyEL): 7,30 % palkasta. Vuonna 2026 maksu on sama kaikissa ikäryhmissä, sillä 53–62-vuotiaiden aiemmin korotettu maksu päättyi vuoden 2025 lopussa.
- Työttömyysvakuutusmaksu: 0,89 % palkasta. Maksua peritään pääsääntöisesti 18–64-vuotiailta työntekijöiltä.
- Sairausvakuutuksen päivärahamaksu: 0,88 % palkasta, jos vuosiansiot ovat vähintään 17 255 euroa. Tämän rajan alle jäävistä palkoista maksua ei peritä.
Näiden lisäksi ennakonpidätykseen sisältyy sairaanhoitomaksu, joka on 1,10 % verotettavasta ansiotulosta. Se peritään veron yhteydessä, joten se näkyy osana veroprosenttia eikä erillisenä rivinä palkkalaskelmassa.
Ennakonpidätys ja veroprosentti
Ennakonpidätys tarkoittaa palkasta etukäteen pidätettävää tuloveroa, jonka työnantaja tilittää Verohallinnolle. Pidätyksen suuruus määräytyy henkilökohtaisen veroprosentin mukaan, joka lasketaan arvioidun vuositulon ja verovähennysten perusteella. Veroprosentti kattaa sekä valtionveron että kunnallisveron, ja siihen vaikuttavat esimerkiksi työmatkakulut ja muut vähennykset. Jos palkka kasvaa tulorajan yli, ylittävästä osasta peritään korkeampaa lisäprosenttia.
Esimerkki nettopalkan laskennasta
Oletetaan, että bruttopalkka on 3 000 euroa kuukaudessa ja veroprosentti 20 %. Tällöin palkasta vähennetään suuntaa antavasti ennakonpidätys 600 euroa (20 %), työeläkemaksu 219 euroa (7,30 %), työttömyysvakuutusmaksu 26,70 euroa (0,89 %) ja päivärahamaksu 26,40 euroa (0,88 %). Vähennysten jälkeen käteen jää noin 2 128 euroa. Luku on arvio, sillä todellinen veroprosentti riippuu aina henkilökohtaisista tiedoista.
Vertailu
| Maksu 2026 | Työntekijä | Työnantaja |
|---|---|---|
| Työeläkemaksu (TyEL) | 7,30 % | keskimäärin 17,10 % |
| Työttömyysvakuutusmaksu | 0,89 % | 0,31 % / 1,23 % * |
| Sairausvakuutusmaksu | päivärahamaksu 0,88 % | 1,91 % |
| Sairaanhoitomaksu | 1,10 % (veron yhteydessä) | – |
| Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus | – | keskimäärin n. 0,5 % |
* Työnantajan alempi maksu 0,31 % koskee palkkasummaa 2 509 500 euroon asti, ylittävältä osalta 1,23 %.
Työnantajan sivukulut 2026
Työntekijän palkka on vain osa siitä summasta, jonka työnantaja maksaa. Varsinaisen bruttopalkan lisäksi työnantaja maksaa niin sanottuja palkan sivukuluja eli lakisääteisiä työnantajamaksuja. Vuonna 2026 keskeiset maksut ovat:
- Työeläkemaksu (TyEL): keskimäärin 17,10 % palkasta. Tarkka prosentti riippuu yrityksen koosta ja sopimuksesta.
- Sairausvakuutusmaksu: 1,91 % palkasta.
- Työttömyysvakuutusmaksu: 0,31 % palkkasummasta 2 509 500 euroon asti ja 1,23 % sen ylittävältä osalta.
- Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus: keskimäärin noin 0,5 %, mutta summa vaihtelee toimialan riskin mukaan.
Näiden maksujen vuoksi työntekijän kokonaiskustannus on selvästi bruttopalkkaa suurempi. Siksi palkkalaskuri auttaa yrityksiä budjetoimaan palkkakustannuksia tarkasti ja antaa työntekijällekin kuvan siitä, mitä hänen työnsä maksaa työnantajalle kokonaisuutena. Yrittäjän oma eläketurva määräytyy puolestaan eri tavalla; siitä kerrotaan tarkemmin YEL-maksua käsittelevässä oppaassa.
Palkka ja verotus Suomessa
Suomessa palkat määräytyvät usein alakohtaisten työehtosopimusten vähimmäistasojen mukaan, mutta todellinen palkka sovitaan työsopimuksessa. Palkkaverotus perustuu progressiiviseen järjestelmään: mitä suurempi ansiotulo, sitä suuremman osan siitä menee veroihin. Tämän vuoksi palkankorotus ei aina näy yhtä suurena nettopalkan kasvuna, sillä osa korotuksesta kuluu korkeampaan veroprosenttiin.
Verotuksessa huomioidaan myös erilaisia vähennyksiä, jotka pienentävät maksettavaa veroa. Tällaisia ovat esimerkiksi tulonhankkimisvähennys, työmatkakulut ja kotitalousvähennys. Vähennykset vaikuttavat suoraan veroprosenttiin ja siten nettopalkkaan. Lisäksi lomapalkka ja lomaraha verotetaan samalla tavalla kuin tavallinen palkka.
Palkkalaskurin hyödyt
Palkkalaskurista on käytännön hyötyä sekä palkansaajalle että työnantajalle:
- Saat nopeasti selville, paljonko bruttopalkasta jää käteen.
- Voit vertailla eri palkkatasoja ja arvioida palkankorotuksen todellista vaikutusta.
- Pystyt suunnittelemaan taloutta ja tulevia hankintoja realistisen nettotulon pohjalta.
- Työnantaja näkee palkan kokonaiskustannuksen ja voi budjetoida henkilöstökulut tarkasti.
Laskuri myös nopeuttaa työtä huomattavasti verrattuna käsin laskemiseen ja vähentää laskuvirheiden riskiä. Nettotulon pohjalta voit myös suunnitella säästämistä ja sijoittamista, johon saat apua sijoituslaskurista.
Yleisimmät virheet palkan laskennassa
Kun käytät palkkalaskuria, muutama tyypillinen virhe kannattaa välttää:
- Vanhentunut veroprosentti: käytä aina voimassa olevaa verokorttia, sillä väärä prosentti vääristää nettopalkan.
- Luontoisetujen unohtaminen: autoetu, puhelinetu ja ateriaetu nostavat verotettavaa tuloa, vaikka ne eivät näy suoraan rahapalkassa.
- Brutton ja neton sekoittaminen: varmista, syötätkö laskuriin palkan ennen vai jälkeen verojen.
- Tulorajan ylitys: jos ansiot ylittävät verokortin tulorajan, loppuvuoden palkasta voidaan periä korkeampaa lisäprosenttia.
Kenelle palkkalaskuri sopii?
Palkkalaskuri sopii kaikille, jotka haluavat ymmärtää palkkansa rakennetta paremmin. Palkansaaja hyötyy siitä talouden suunnittelussa, työnhakija työtarjouksen arvioinnissa ja yrittäjä tai esihenkilö palkkakustannusten budjetoinnissa. Laskuri on maksuton eikä edellytä kirjautumista, joten voit kokeilla eri skenaarioita vapaasti. Jos haluat laskea muita talouteen liittyviä summia, löydät sivustoltamme myös esimerkiksi eläkelaskurin tulevan eläkkeen arviointiin.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mikä on bruttopalkan ja nettopalkan ero?
Bruttopalkka on palkka ennen veroja ja vähennyksiä, kun taas nettopalkka on se summa, joka tilille lopulta maksetaan. Nettopalkka saadaan, kun bruttopalkasta vähennetään ennakonpidätys sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
Paljonko palkasta menee veroa ja maksuja 2026?
Lakisääteiset vakuutusmaksut ovat vuonna 2026 yhteensä noin 9 % palkasta (eläkemaksu 7,30 %, työttömyysvakuutusmaksu 0,89 % ja päivärahamaksu 0,88 %). Näiden lisäksi palkasta peritään ennakonpidätys henkilökohtaisen veroprosentin mukaan.
Mistä saan oikean veroprosentin laskuriin?
Henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti löytyy verokortista, jonka voit tarkistaa ja tilata Verohallinnon OmaVero-palvelusta. Prosentti perustuu arvioituun vuosituloosi ja vähennyksiisi.
Huomioiko palkkalaskuri luontoisedut?
Peruslaskureissa luontoisedut, kuten auto- tai ateriaetu, eivät aina ole mukana. Ne kasvattavat verotettavaa tuloa, joten ne voivat nostaa veroprosenttia ja pienentää käteen jäävää rahapalkkaa.
Miksi nettopalkka ei kasva yhtä paljon kuin palkankorotus?
Suomen verotus on progressiivista, joten suuremmasta tulosta maksetaan suhteellisesti enemmän veroa. Osa palkankorotuksesta kuluu siksi korkeampaan veroprosenttiin, eikä koko korotus näy nettopalkassa.