Usein kuullaan sanottavan, että korkoa korolle -ilmiö on yksi talouden voimakkaimmista lainalaisuuksista. Se on periaate, jonka avulla varallisuus voi kasvaa vuosikymmenien aikana hitaasti mutta vakaasti. Ilman laskimia ja laskelmia korkoa korolle saattaa kuitenkin tuntua abstraktilta tai sekavalta käsitteeltä. Tästä syystä korkoa korolle laskuri voi olla hyödyllinen apuväline, sillä sen avulla pystyy näkemään, miten oma säästö tai sijoitus kasvaisi erilaisten korko- ja aikaskenaarioiden kautta. Mutta mitä tämä ilmiö oikeastaan tarkoittaa, ja miksi se on niin merkityksellinen?
Korkoa korolle tarkoittaa sitä, että sijoitetulle pääomalle ei kerry ainoastaan korkoa, vaan myöskin sen korolle kertyy korkoa. Jos sijoitat esimerkiksi 1 000 euroa 5 prosentin vuosikorolla, ensimmäisen vuoden jälkeen sinulla on 1 050 euroa. Toisena vuonna korko lasketaan uudesta summasta, jolloin kertyy 52,5 euroa entisen 50 euron sijaan. Tämän ansioista kasvu voi kiihtyä huomattavasti pitkällä aikavälillä.
Tilastokeskuksen mukaan yksi suomalaiskotitalouksien varallisuuden suurimmista osista tulee asuntojen ja sijoitusten arvonnoususta, ja juuri tässä kohtaa korkoa korolle erottuu edukseen. Kun tuottoja ei jatkuvasti kuluteta, sijoitusten kehitys voi nopeutua lähes huomaamattomasti.
Asuntosijoittaminen on suomalaisille hyvin tyypillinen tapa käyttää korkoa korolle -logiikkaa, vaikkei sitä aina ajatella samoin kuin osakesijoittamisen yhteydessä. Kun sijoittaja ostaa asunnon velkarahalla, vuokratuloilla maksetaan lainaa ja pitkässä juoksussa asuntosijoittajan varallisuus kasvaa sekä vuokratuoton että arvonnousun ansiosta. Jos vuokratuottoja ei nosteta käyttöön vaan hyödynnetään vaikkapa uusien asuntojen hankintaan, syntyy korkoa korolle -vaikutus.
Arvioiden mukaan Helsingin pienten asuntojen vuosituotto on ollut 3–4 prosentin luokkaa vuokrina ja arvonnousun myötä kokonaisuudessaan noin 5–6 prosenttia vuodessa pitkällä aikavälillä. Sijoittaja, joka sijoittaa 100 000 euroa ja antaa tuoton kasvaa, saa 25 vuoden kuluttua summan nousemaan yli 400 000 euroon, jos keskimääräinen vuotuinen tuotto on 6 prosenttia. Tämä vastaa jo noin nelinkertaistumista, eli sama pääoma tekee työtä vuosikymmenien ajan. Korkoa korolle laskuri voi auttaa havainnollistamaan tätä kasvua konkreettisesti.
Korkoa korolle laskuri on työkalu, jolla voi tehdä tällaisia laskelmia nopeasti ja selkeästi. Sitä käytettäessä annetaan tiedot pääomasta, korkoprosentista, sijoitushorisontista ja mahdollisista lisäsäästöistä. Sen jälkeen laskuri piirtää kasvukäyrän. Eri korkoa korolle laskurit voivat erota toisistaan. Osa kysyy esimerkiksi myös verotuksen vaikutusta ja osa lisää inflaation laskelmiinsa.
On oleellista ymmärtää parametrit. Jos säästät esimerkiksi 200 euroa kuukaudessa 20 vuoden ajan 7 prosentin keskimääräisellä tuotolla, korkoa korolle laskuri näyttää lopputulokseksi yli 100 000 euroa suuremman summan kuin pelkällä kuukausisäästöjen kertymisellä. Tämä johtuu siitä, että sekä sijoitetut varat että niiden tuotot alkavat yhdessä kerätä uutta korkoa.
Matemaattisesti korkoa korolle lasketaan kaavalla FV = PV × (1 + r)^n, missä FV on tuleva arvo, PV nykyarvo (eli sijoitettu pääoma), r korkoprosentti ja n ajanjaksojen määrä. Jos ajanjaksoja on paljon, eksponentti kasvattaa tuottoa huomattavasti. Esimerkiksi 1 000 euroa 30 vuoden ajan 7 prosentin tuotolla kasvaa noin 7 600 euroon. Samalla 1 000 euroa 10 vuoden aikana tuottaa vain noin 2 000 euroa. Näin huomataan, että aika on yksi tärkeimmistä tekijöistä.
Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan Suomen osakemarkkinat tarjosivat vuosina 1990–2020 keskimäärin noin 7 prosentin reaalisen tuoton osakkeille. Tämä tarkoittaa, että jos sijoitit 10 000 euroa vuonna 1990 etkä koskenut sijoitukseen, arvo olisi vuonna 2020 ollut noin 76 000 euroa.
Toinen hyvä esimerkki on opiskelijan säästöt. Jos opiskelija alkaa säästämään 100 euroa kuukaudessa 20-vuotiaana ja saa 6 prosentin vuotuisen tuoton, hänellä on 65-vuotiaana noin 230 000 euroa. Jos sama säästäminen aloitetaan vasta 30-vuotiaana, summa on vain 120 000 euroa. Erotus johtuu siitä, että ensimmäisen kymmenen vuoden etumatka tuottaa vuosikymmenten aikana korkoa itselleen.
Korkoa korolle näkyy erityisen voimakkaana kasvuyhtiöissä, joilla on pitkän aikavälin kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkiksi Apple sijoittui 1980-luvun pörssilistautumisessa vaatimattomaksi teknologiayhtiöksi, mutta 10 000 dollarin sijoitus tuolloin olisi kasvanut yli 7 miljoonaan dollariin vuoteen 2020 mennessä. Tuotto ei syntynyt tasaisesti, mutta pitkässä juoksussa korkoa korolle voimistui merkittävästi.
Suomessa taas Kone on esimerkki laatuosakkeesta, jonka osinkojen jatkuva uudelleensijoittaminen on ollut tuottoisaa. Koneen B-osakkeen kokonaistuotto vuosina 2005–2020 oli yli 700 %, mikä tarkoittaa keskimäärin yli 14 % vuodessa. Korkoa korolle -ilmiön ansiosta jo suhteellisen pienet panostukset ovat kasvaneet huomattavan suuriksi.
Rahastoissa korkoa korolle toimii automaattisesti, sillä rahasto sijoittaa saamansa osingot ja korot takaisin. Esimerkiksi suomalaiset indeksirahastot, jotka seuraavat OMXH25-indeksiä, ovat tarjonneet pitkällä aikavälillä noin 7–8 prosentin vuotuista keskimääräistä tuottoa. Jos suomalainen olisi sijoittanut Nordnet Indexfond Suomeen 100 euroa kuukaudessa sen alusta saakka vuoden 2011 jälkeen, hänellä olisi vuonna 2025 kertynyt yli 20 000 euroa sijoituksia, joista noin 7 000 euroa olisi puhdasta tuottoa.
Tämä ilmiö on monille huomaamatonta, sillä kun kuukausisäästö pyörii tilillä yhdistettynä korkoa korolle -vaikutukseen, tulos kasvaa taustalla ilman aktiivista kaupankäyntiä.
Teoriassa korkoa korolle voidaan laskea jopa päivittäin, mutta sijoitusinstrumenteissa käytännön taajuus vaihtelee. Lainojen ja talletusten korko saatetaan laskea kuukausittain tai vuosittain. Pörssissä taas yhtiöiden voittojen kasvu ja osinkojen jälleensijoittaminen voi tapahtua kerran vuodessa, mutta markkinoiden arvonnousu vaikuttaa reaaliaikaisesti.
Erottava tekijä on myös se, sijoitetaanko tuotot heti takaisin vai jäävätkö ne ”lepäämään”. Esimerkiksi osinkosijoittaja, joka käyttää osingot kulutukseen, ei saa korkoa korolle -vaikutusta samalla tavalla kuin sijoittaja, joka kiristää kulutustaan ja sijoittaa kaiken uudelleen.
Korkoa korolle voi käytännössä kasvaa niin kauan kuin sijoitus tuottaa voittoa ja tuotot sijoitetaan uudelleen. Ilmiö voi jatkua vuosikymmeniä, jopa koko sijoitusuran ajan. Käytännössä tuottojen jatkuvuus, verotus, inflaatio ja sijoittajan tarpeet säätelevät sitä, kuinka pitkään korkoa korolle todella pääsee kasvamaan. Pitkäjänteisyys ja tuottojen takaisin sijoittaminen ovat avain tehokkaaseen kasvuun.
Verotus voi jarruttaa korkoa korolle -ilmiötä merkittävästi. Suomessa osinkotulojen verotus on 25,5–28,9 prosenttia listatuista yhtiöistä riippuen, ja luovutusvoitoista maksetaan 30–34 prosenttia veroa omien tulojen mukaan. Korkeampi prosentti tulee käyttöö, kun tulot ylittävät 30 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että jos tuottoja nostetaan säännöllisesti ja verot maksetaan heti, korkoa korolle ei kasva yhtä voimakkaana.
Rahastoissa ja osakesäästötilillä verotus puolestaan kohdistuu pääasiassa vasta nostettaessa. Tämä antaa tilaisuuden hyödyntää korkoa korolle täysimääräisesti, sillä tuotto kasvaa ilman, että sitä verotetaan vuosittain. Käytännössä 30 vuoden sijoitushorisontilla ero voi olla kymmeniä prosentteja kokonaissummassa.
Korkoa korolle -ilmiö ei ole ainoastaan abstrakti sääntö taloustieteessä, vaan se näkyy konkreettisesti sijoituksissa, asuntomarkkinoilla, osakkeissa ja rahastoissa. Ilmiön voima kasvaa ajan, uudelleensijoittamisen ja verotuksen rakenteen kautta. Korkoa korolle laskuri auttaa hahmottamaan, miten omat taloudelliset päätökset skaalautuvat vuosikymmenien aikana. Kun ymmärrät konkreettiset luvut ja esimerkit, voit hahmottaa paremmin, miksi pitkällä aikavälillä pienetkin valinnat voivat johtaa suuriin tuloksiin.