Perinnön saaminen tuo mukanaan myös veroseuraamuksia, ja niiden arvioiminen etukäteen helpottaa sekä perunkirjoitusta että perinnönjakoa. Perintöveron suuruuteen vaikuttavat perintöosuuden arvo, perillisen sukulaisuussuhde vainajaan sekä käytettävissä olevat vähennykset. Tässä oppaassa käydään läpi, miten perintövero lasketaan vuonna 2026 voimassa olevien sääntöjen mukaan, mitä veroluokat ja verovapaa raja käytännössä tarkoittavat sekä millä laillisilla keinoilla veron määrää voi kohtuullistaa. Kaikki luvut perustuvat Verohallinnon asteikkoon, joka tuli voimaan 1.1.2026.
Tärkeimmät kohdat
- Verovapaa raja on 1.1.2026 alkaen 30 000 € (aiemmin 20 000 €); verovapaus koskee kuolinpäivää 1.1.2026 tai sen jälkeen.
- Perillinen kuuluu veroluokkaan I (lähisukulaiset) tai II (muut) – veroluokassa II vero on selvästi korkeampi.
- Puolisovähennys 90 000 € ja alaikäisyysvähennys 60 000 € pienentävät verotettavaa osuutta.
- Hallintaoikeuden pidättäminen voi alentaa perillisten verotusarvoa merkittävästi.
- Perintövero maksetaan kahdessa erässä, jos se on yli 500 €.
Mikä perintöverolaskuri on ja miten se toimii
Perintöverolaskuri on verkkotyökalu, joka arvioi maksettavan perintöveron määrän antamiesi tietojen perusteella. Yleensä syötät laskuriin perintöosuutesi arvon euroina ja valitset veroluokan sukulaisuussuhteen mukaan. Tämän jälkeen laskuri soveltaa voimassa olevaa veroasteikkoa ja näyttää arviosi verosta muutamassa sekunnissa. Koska Suomen perintövero on progressiivinen, veroprosentti nousee perinnön arvon kasvaessa – laskuri havainnollistaa tämän selkeästi.
On hyvä muistaa, että laskurin antama tulos on suuntaa-antava. Lopullisen veron vahvistaa aina Verohallinto perunkirjoituksen ja perukirjan tietojen pohjalta. Moni laskuri, myös Verohallinnon oma versio, ei ota automaattisesti huomioon kaikkia vähennyksiä, kuten hallintaoikeusvähennystä. Siksi laskuria kannattaa käyttää ennakoinnin ja eri vaihtoehtojen vertailun apuna, ei virallisena verotuspäätöksenä.
Perintöveron veroluokat vuonna 2026
Perintöveron ensimmäinen ja tärkein muuttuja on veroluokka, joka määräytyy perillisen ja vainajan välisen sukulaisuussuhteen perusteella. Luokkia on kaksi, ja ero niiden välillä on suuri: toisessa veroluokassa vero voi olla jopa noin kaksinkertainen ensimmäiseen verrattuna. Tämä selittää, miksi esimerkiksi testamenttimääräyksillä voi olla huomattavia verovaikutuksia.
- Veroluokka I: aviopuoliso tai rekisteröity puoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen (lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovanhempi) sekä puolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen.
- Veroluokka II: muut sukulaiset ja suvun ulkopuoliset, kuten sisarukset, sisarusten lapset, sedät ja tädit, serkut sekä ystävät.
Avopuoliso kuuluu lähtökohtaisesti veroluokkaan II. Häneen voidaan kuitenkin soveltaa puolisoa koskevia säännöksiä, jos avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet keskenään avioliitossa.
Veroluokkien veroasteikot 2026
Seuraavat asteikot koskevat tilanteita, joissa vainaja on kuollut 1.1.2026 tai sen jälkeen. Vero lasketaan niin, että taulukon alarajan kohdalla maksetaan kiinteä summa ja sen ylittävästä osasta prosenttiosuus.
| Verotettava perintöosuus | Vero alarajan kohdalla | Ylimenevästä osasta |
|---|---|---|
| 30 000–40 000 € | 100 € | 7 % |
| 40 000–60 000 € | 800 € | 10 % |
| 60 000–200 000 € | 2 800 € | 13 % |
| 200 000–1 000 000 € | 21 000 € | 16 % |
| yli 1 000 000 € | 149 000 € | 19 % |
Yllä oleva taulukko kuvaa veroluokkaa I. Veroluokassa II asteikko on selvästi jyrkempi:
| Verotettava perintöosuus | Vero alarajan kohdalla | Ylimenevästä osasta |
|---|---|---|
| 30 000–40 000 € | 100 € | 19 % |
| 40 000–60 000 € | 2 000 € | 25 % |
| 60 000–200 000 € | 7 000 € | 29 % |
| 200 000–1 000 000 € | 47 600 € | 31 % |
| yli 1 000 000 € | 295 600 € | 33 % |
Esimerkit havainnollistavat luokkien eron. Saman suuruisesta perinnöstä maksetaan veroluokassa II moninkertaisesti enemmän:
| Perintöosuus | Vero, veroluokka I | Vero, veroluokka II |
|---|---|---|
| 30 000 € | 0 € | 0 € |
| 50 000 € | 1 800 € | 4 500 € |
| 100 000 € | 8 000 € | 18 600 € |
| 200 000 € | 21 000 € | 47 600 € |
Verovapaa raja ja tärkeimmät vähennykset
Yksi vuoden 2026 merkittävistä muutoksista on verovapaan rajan nousu. Kun vainaja on kuollut 1.1.2026 tai sen jälkeen, perintöosuus on verovapaa, jos se jää alle 30 000 euron (aiemmin raja oli 20 000 euroa). Jos osuus on 30 000 euroa tai enemmän, veroa maksetaan asteikon mukaan. Myös tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaa raja nousi vuoden 2026 alusta 4 000 eurosta 7 500 euroon. Verovapaus koskee arkista irtaimistoa, kuten huonekaluja ja kodinkoneita – ei esimerkiksi arvokasta taidetta tai keräilyesineitä.
Puolisovähennys ja alaikäisyysvähennys
Veroluokassa I on käytössä kaksi erityistä vähennystä, jotka pienentävät verotettavaa osuutta ennen veroprosentin soveltamista. Aviopuoliso saa tehdä perintöosastaan 90 000 euron puolisovähennyksen, jolloin merkittävä osa lesken perinnöstä jää verovapaaksi. Suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen, joka oli vainajan kuollessa alle 18-vuotias, saa puolestaan 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen. Puolisovähennyksen voi saada myös avopuoliso silloin, kun häneen sovelletaan puolisoa koskevia säännöksiä. Nämä vähennykset turvaavat perheen toimeentuloa ja voivat laskea veron määrää tuntuvasti.
Pikafaktat
| Tekijä | Arvo vuonna 2026 |
|---|---|
| Verovapaa raja (kuolinpäivä 1.1.2026 tai myöhemmin) | 30 000 € |
| Veroluokan I veroprosentit | 7–19 % |
| Veroluokan II veroprosentit | 19–33 % |
| Puolisovähennys | 90 000 € |
| Alaikäisyysvähennys | 60 000 € |
| Tavanomainen koti-irtaimisto verovapaa | enintään 7 500 € |
| Maksuerät | 2 erää, jos vero yli 500 € |
Hallintaoikeusvähennys ja ikäkertoimet
Yksi tehokkaimmista tavoista pienentää perintöveroa on hallintaoikeuden pidättäminen. Jos esimerkiksi leskelle on testamentilla annettu elinikäinen hallintaoikeus asuntoon, perillisen saaman omaisuuden verotusarvoa alennetaan hallintaoikeuden arvolla. Hallintaoikeusvähennyksen suuruus riippuu kahdesta tekijästä: omaisuuden vuotuisesta tuotosta ja hallintaoikeuden saajan iästä.
Vähennys lasketaan kertomalla omaisuuden vuotuinen tuotto ikäkertoimella. Vuotuisena tuottona käytetään yleensä viittä prosenttia omaisuuden arvosta (metsä- ja maatalousomaisuudessa usein kolmea prosenttia). Ikäkerroin on sitä suurempi, mitä nuorempi hallintaoikeuden saaja on, koska oikeuden katsotaan tällöin kestävän pidempään.
| Hallintaoikeuden saajan ikä | Ikäkerroin |
|---|---|
| alle 44 vuotta | 12 |
| 44–52 vuotta | 11 |
| 53–58 vuotta | 10 |
| 59–63 vuotta | 9 |
| 64–68 vuotta | 8 |
| 69–72 vuotta | 7 |
| 73–76 vuotta | 6 |
| 77–81 vuotta | 5 |
| 82–86 vuotta | 4 |
| 87–91 vuotta | 3 |
| 92 vuotta tai yli | 2 |
Esimerkiksi 200 000 euron asunnossa, jonka laskennallinen tuotto on 5 prosenttia eli 10 000 euroa vuodessa, 60-vuotiaan lesken hallintaoikeuden arvo on 10 000 € × 9 = 90 000 euroa. Tämä summa vähennetään perillisten verotusarvosta, mikä voi pienentää perintöveroa tuhansilla euroilla.
Omaisuuden arvostus: käypä arvo ratkaisee
Perintöverotus perustuu omaisuuden käypään arvoon kuolinhetkellä eli todennäköiseen hintaan, joka omaisuudesta saataisiin vapailla markkinoilla. Kiinteistöjen, kuten omakotitalojen, kesämökkien tai metsätilojen, kohdalla arvon määrittäminen voi olla haastavaa. Jos arvo asetetaan liian korkeaksi, perintövero nousee turhaan. Jos taas liian alhaiseksi, seurauksena voi olla korkeampi luovutusvoittovero, kun omaisuus myöhemmin myydään.
| Omaisuuserä | Arvostusperuste | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Pörssiosakkeet | Kurssi kuolinpäivänä | Helppo ja tarkka määrittää |
| Asunto-osake | Alueen toteutuneet kaupat | Vertailu samankaltaisiin kohteisiin |
| Omakotitalo | Markkinahinta alueella | Voi edellyttää arviokirjaa |
| Metsä | Metsäarvio | Puuston määrä ja laatu ratkaisevat |
| Koti-irtaimisto | Käytetyn tavaran arvo | Verovapaa enintään 7 500 € |
Perunkirjoitusta varten kiinteistöstä kannattaa usein hankkia kiinteistönvälittäjän tai muun asiantuntijan arvio, jotta käypä arvo voidaan perustella uskottavasti.
Verosuunnittelu: lahjat, perinnöstä luopuminen ja testamentti
Perintöveroa voi keventää laillisesti useilla tavoilla. Yksi keino on perinnöstä luopuminen omien jälkeläisten hyväksi: kun perillinen luopuu perinnöstä kokonaan ja ehdoitta lastensa hyväksi, vero määrätään suoraan heille. Koska perintö jakautuu tällöin useamman henkilön kesken, kunkin saama osuus pienenee ja progressiivinen veroprosentti laskee. Testamentilla omaisuutta voi myös ohjata suoraan lapsenlapsille, jolloin vältytään siltä, että sama omaisuus verotetaan ensin lapsilla ja myöhemmin uudelleen heidän periessään.
Elinaikana voit arvioida omaisuuden tuottoa ja kasvua esimerkiksi sijoituslaskurin avulla ja hahmottaa koron kertymistä korkoa korolle -laskurilla. Näin saat kokonaiskuvan siitä, kuinka paljon omaisuutta kannattaa siirtää jo elinaikana ja kuinka paljon jättää perinnöksi.
| Toimenpide | Vaikutus veroon | Hyöty |
|---|---|---|
| Perinnöstä luopuminen | Vero jakautuu usealle saajalle | Matalampi progressio |
| Testamentti lapsenlapsille | Ohittaa yhden sukupolven | Vältetään kaksinkertainen vero |
| Ennakkoperintö / lahja | Pienentää perittävää varallisuutta | Omaisuuden siirto ajoissa |
| Hallintaoikeustestamentti | Alentaa verotusarvoa | Turvaa lesken asumisen |
Kolmen vuoden sääntö lahjaverotuksessa
Lahjoittaminen elinaikana on tehokas tapa siirtää omaisuutta, mutta ajoitus on tärkeä. Alle kolme vuotta ennen kuolemaa annetut lahjat lisätään perintöosaan, ja lahjasta aiemmin maksettu lahjavero vähennetään perintöverosta. Yli kolmen vuoden välein tehdyt lahjat eivät kumuloidu samaan perintöön, joten suunnitelmallinen lahjoittaminen useammassa erässä voi pienentää kokonaisverotusta. Lahjaverossa on oma verovapaa rajansa, joten lahjoituksia kannattaa tarkastella myös lahjaverotuksen näkökulmasta.
Yritysomaisuuden sukupolvenvaihdoshuojennus
Jos perintöön sisältyy yritystoimintaa tai maatila, perintövero voi keventyä merkittävästi sukupolvenvaihdoshuojennuksen (perintö- ja lahjaverolain 55 §) ansiosta. Huojennuksessa yritysvarallisuuden verotettava arvo lasketaan 40 prosenttiin arvostuslain mukaisesta vertailuarvosta, mikä alentaa veroa tuntuvasti. Huojennus turvaa perheyritysten ja maatilojen jatkuvuutta, kun veroa ei jouduta maksamaan täydestä käyvästä arvosta.
| Ehto | Vaatimus |
|---|---|
| Omistusosuus | Perintöön sisältyy vähintään 10 % yrityksestä |
| Toiminnan jatkaminen | Perillinen jatkaa yritystoimintaa vähintään 5 vuotta |
| Arvostus | Huojennettu arvo 40 % arvostuslain mukaisesta arvosta |
| Vähimmäisvero | Huojennettua veroa vähintään 850 € |
| Maksuaika | Huojennettua veroa voi maksaa pidennetyllä aikataululla |
Huojennuksen ehdot ovat tarkkoja, ja esimerkiksi yrityksen myyminen ennen viiden vuoden määräajan päättymistä voi johtaa huojennuksen menettämiseen korotettuna. Yritysomaisuuden kohdalla kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen.
Perintöveron maksaminen ja maksuajat
Vaikka perintöverolaskuri kertoo veron määrän, se ei kerro eräpäiviä. Verohallinto lähettää perilliselle verotuspäätöksen, jossa näkyvät veron määrä ja eräpäivät. Verotuspäätös tulee yleensä noin 6–12 kuukauden kuluttua perunkirjoituksesta. Jos perintö on pääosin kiinteää omaisuutta, veron maksaminen voi edellyttää omaisuuden myyntiä tai lainan ottamista.
| Erä tai tekijä | Ajoitus tai sääntö |
|---|---|
| Erien määrä | Yli 500 € vero maksetaan kahdessa erässä, enintään 500 € yhdessä |
| 1. erä | Noin 3 kk verotuspäätöksen päiväyksestä |
| 2. erä | Noin 2 kk ensimmäisen erän jälkeen |
| Viivästyskorko | Kertyy, jos maksu myöhästyy |
Jos maksaminen tuottaa vaikeuksia, Verohallinnolta voi hakea maksujärjestelyä. Veron viivästyessä kertyy viivästyskorkoa, jonka suuruutta voit arvioida esimerkiksi korkolaskurilla. Jos veron maksuun harkitsee lainaa, kustannuksia kannattaa vertailla asuntolainalaskurin avulla. Maksamatta jätetty vero voi lopulta päätyä ulosottoon.
Ulkomainen omaisuus ja kansainväliset tilanteet
Suomi verottaa maailmanlaajuista perintöä, jos vainaja tai perinnönsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa. Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ulkomaille maksettu perintövero voidaan yleensä hyvittää Suomen verosta, ja osa maista on tehnyt Suomen kanssa perintöverosopimuksia. Ulkomainen omaisuus, kuten lomaasunto toisessa maassa, edellyttää usein sekä kohdemaan että Suomen sääntöjen selvittämistä. Ulkomaan valuutassa olevan omaisuuden arvon voit muuntaa euroiksi valuuttalaskurilla.
Kansainvälisissä tilanteissa on suositeltavaa pyytää ohjeistusta Verohallinnolta tai veroasiantuntijalta, sillä säännöt vaihtelevat maittain ja asumisajan mukaan.
Vastuuvapauslauseke
Tämä artikkeli on yleisluontoinen tietopaketti perintöverosta Suomessa, eikä se ole vero- tai lakineuvontaa. Perintöverotus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti Verohallinnon päätöksellä perukirjan ja muiden asiakirjojen perusteella. Lait ja euromääräiset rajat voivat muuttua. Varmista ajantasaiset tiedot Verohallinnosta ja käänny omassa tilanteessasi tarvittaessa vero- tai lakiasiantuntijan puoleen.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Paljonko perinnöstä voi periä verovapaasti vuonna 2026?
Jos vainaja on kuollut 1.1.2026 tai sen jälkeen, alle 30 000 euron perintöosuus on verovapaa. Jos osuus on 30 000 euroa tai enemmän, veroa maksetaan koko osuudesta asteikon mukaan. Lisäksi tavanomainen koti-irtaimisto on verovapaa enintään 7 500 euroon asti.
Mihin veroluokkaan kuulun?
Veroluokkaan I kuuluvat lähisukulaiset, kuten puoliso, lapset, lapsenlapset ja vanhemmat. Veroluokkaan II kuuluvat muut sukulaiset ja suvun ulkopuoliset, kuten sisarukset, serkut ja ystävät. Veroluokassa II vero on selvästi korkeampi.
Milloin perintövero pitää maksaa?
Verohallinto lähettää verotuspäätöksen, jossa eräpäivät näkyvät. Ensimmäinen erä erääntyy yleensä noin kolmen kuukauden kuluttua verotuspäätöksen päiväyksestä. Yli 500 euron vero maksetaan kahdessa erässä, enintään 500 euron vero yhdessä erässä.
Kuinka tarkka perintöverolaskuri on?
Laskuri antaa suuntaa-antavan arvion valitsemillasi tiedoilla. Se ei välttämättä huomioi kaikkia vähennyksiä, kuten hallintaoikeusvähennystä tai sukupolvenvaihdoshuojennusta. Lopullisen veron määrää aina Verohallinto.
Voiko perintöveroa pienentää laillisesti?
Kyllä. Yleisiä keinoja ovat hallintaoikeuden pidättäminen, suunnitelmallinen lahjoittaminen yli kolmen vuoden välein, perinnöstä luopuminen jälkeläisten hyväksi sekä testamenttijärjestelyt. Yritysvarallisuudessa voi soveltua sukupolvenvaihdoshuojennus.
