Sijoituslaskuri
Sisällysluettelo
Markkinoiden yleinen kasvu, korkotaso ja pörssin suhdanteet saavat paljon huomiota, mutta yksittäiselle sijoittajalle tärkein kysymys on käytännössä se, miten omat säästöt kertyvät ajan kanssa. Tässä kohtaa apuun tulee sijoituslaskuri. Se ei ole vain laskennallinen apuväline, vaan myös konkreettinen tapa ymmärtää, miten oma taloudellinen tulevaisuus voi muovautua erilaisten päätösten seurauksena. Hyvä laskuri näyttää, mitä merkitystä on esimerkiksi säästösummalla, sijoitusajalla, vuosituotolla ja kuluilla. Tämä on usein silmiä avaavaa, sillä pitkän aikavälin vaikutukset eivät ole helposti hahmotettavissa pelkällä päässälaskulla. Monelle sijoittajalle jo pelkkä tuloksen visualisointi käy tehokkaaksi motivaattoriksi, sillä se konkretisoi tavoitteet arjen päätöksiin.
Miten sijoituslaskuri toimii käytännössä?
Sijoituslaskuri toimii yksinkertaisimmillaan niin, että syötät alkuperäisen sijotussumman, kuukausittain sijoitettavan määrän, arvioidun vuosituoton sekä sijoitusaikasi. Näiden avulla sijoituslaskuri sitten laskee sijoituksesi mahdollisen kasvun. Useimmat laskurit perustuvat korkoa korolle -laskentaan, jossa jokainen tuotto sijoitetaan uudestaan, jolloin sekin alkaa tuottaa lisää.
Jos sijoittaja esimerkiksi sijoittaa 200 euroa kuukaudessa 20 vuoden ajan ja arvioi keskimääräisen vuosituoton olevan 6 prosenttia, sijoituslaskuri laskee lopputulokseksi noin 92 000 euroa. Summa koostuu 48 000 euron omasta pääomasta ja noin 44 000 euron tuotoista. Ilman laskuria tällaisen kokonaisuuden hahmottaminen voi olla melkoisen vaikeaa. Tätä kautta laskuri toimii myös opetustyökaluna, sillä se auttaa näkemään, miten pienikin ero kuukausittaisessa summassa tai vuosituotossa kasvaa suuriksi eroiksi kymmenien vuosien aikana.
Näin käytät sijoituslaskuria
Sijoituslaskurin käyttö ei vaadi mitään talousalan koulutusta tai vastaavaa, sillä se on hyvin simppeliä. Käyttäjän tarvitsee vain syöttää muutama perusmuuttuja, kuten sijoitusaika, kuukausisumma tai kertaluonteinen sijoitus, arvioitu vuosituotto sekä kulut. Tämän jälkeen laskuri piirtää käyrän ja näyttää arvion sijoituksen kehityksestä.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyseessä on aina vain laskennallinen arvio. Laskuri ei ennusta tulevaa, vaan simuloi menneisiin tuottoihin ja oletuksiin perustuvaa skenaariota. Esimerkiksi Euroopan Keskuspankin mukaan Helsingin pörssin osakkeiden pitkän aikavälin tuotto on ollut noin 6–7% vuodessa, mutta yksittäisinä vuosina vaihtelu on ollut kuitenkin valtavaa. Näin ollen sijoituslaskuri tekee näkyväksi sen, miten keskimääräinen tuotto vaikuttaisi pitkällä aikavälillä. Sen antama tulos ei siis ole mikään kiveenhakattu totuus. Käyttäjän onkin hyvä tehdä useampi simulointi erilaisilla oletuksilla, koska todellisuudessa markkinatuotot eivät koskaan etene tasaisesti.
Sijoituslaskurin hyödyt sijoittajalle
Sijoituslaskurin etu ei suinkaan ole vain lopullisen summan näyttäminen. Sen todellinen hyöty on siinä, että se konkretisoi valintojen seuraukset. Esimerkiksi kuluilla voi olla yllättävänkin suuri merkitys. Jos vertaat vaikkapa 1,5 %:n vuotuista kulua ja 0,3 %:n kulua laskurilla, huomaat, että erotus 30 vuoden jälkeen voi olla kymmeniä tuhansia euroja.
Ja tässä vielä yksi käytännön esimerkki asiasta; jos sijoitat 100 euroa kuukaudessa 30 vuoden ajan ja vuosituotto ennen kuluja on 7 %, lopputulos 0,3 % kuluilla on noin 122 000 euroa. Jos kulut ovat puolestaan 1,5 %, summa laskee noin 92 000 euroon. Tämä erotus on käytännössä ”hävinnyt” kulujen maksamiseen. Tämän kaltaiset konkreettiset erot tekevät laskurista hyvän työkalun myös eri sijoitustuotteiden vertailuun.
Välillä laskurin käytössä tapahtuu kuitenkin myös virheitä, joista yleisimpiä ovat:
Liian optimistinen tuottoprosentti (esim. 10 % tai enemmän), jolloin laskelma näyttää epärealistisen suurelta.
Kulujen ja verojen unohtaminen, vaikka ne ovat yksi suurimpia pitkäaikaisen tuoton syöjiä.
Liian lyhyt aikahorisontti: laskuri antaa parhaan ymmärryksen vähintäänkin 10–20 vuoden ajanjaksolle, ei vain parille vuodelle.
Keskittyminen pelkkään loppusummaan sen sijaan, että seurattaisiin säästön ja tuoton jakautumista.
Laskurin tulosten tulkitseminen varmana totuutena, vaikka kyse on aina skenaariosta.
Kun ymmärrät nämä yleiset virheet, osaat välttää niitä ja voit saada parhaan hyödyn irti sijoituslaskurin käytöstä.
Mikä on hyvä tuotto sijoitukselle?
Hyvä tuotto ei ole yksiselitteinen asia. Se riippuu sijoittajan riskinsietokyvystä, sijoitusajasta ja vertailukohdasta. Yhdysvaltain S&P 500 -indeksin keskimääräinen vuosituotto on ollut inflaatio huomioiden noin 6–7 % pitkällä aikavälillä. Suomalaisten kotitaloussijoittajien osaketuotot ovat usein kuitenkin jääneet tästä, koska osakkeita ostetaan ja myydään lyhytnäköisesti.
Hyvä tuotto kotimaiselle rahastosijoittajalle voi pitkällä aikavälillä tarkoittaa esimerkiksi 5–6 %:n keskimääräistä vuosituottoa. Tämä on realistinen arvio osakerahastoihin, jos sijoitusaika on yli 10 vuotta. Lyhyemmällä aikavälillä tuottojen hajonta on niin suurta, ettei hyvää tulosta voi oikein määritellä yksiselitteisesti.
Kuinka valita realistinen vuosituotto?
Kun käytät sijoituslaskuria, realistisen vuosituoton arvioiminen on oleellinen kysymys. Liian optimistinen arvio johtaa harhaan, mutta liian varovainen voi puolestaan vähätellä potentiaalia.
Historialliset luvut antavat kuitenkin hieman suuntaa. Eurooppalaisten osakkeiden pitkän aikavälin vuotuinen tuotto on ollut noin 6 %. Korkosijoitusten pitkän aikavälin vuosituotto on puolestaan jäänyt 1–3 %:n haarukkaan. Hyvä nyrkkisääntö on testata useampaa skenaariota, kuten esimerkiksi 3 %, 5 % ja 7 %. Näin näet, miten herkkiä lopputulokset ovat tuotto-oletukselle.
Vähennä sijoittamisen kuluja tehokkaasti
Kulut ovat yksi niistä harvoista sijoittamisen muuttujista, joihin sijoittaja voi oikeasti vaikuttaa suoraan. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kulut ennustavat merkittävästi sijoitustuottoja, sillä mitä korkeammat kulut, sitä todennäköisemmin sijoittaja jää jälkeen markkinoiden keskituotosta.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että edulliset indeksirahastot, joiden kulut ovat 0,1–0,3 %, antavat pitkällä aikavälillä lähes aina paremman lopputuloksen kuin aktiivirahastot, joiden kulut ylittävät usein 1,0–2,0 %. Sijoituslaskuri tekee tämän näkyväksi konkreettisin luvuin.
Korkoa korolle -ilmiö
Korkoa korolle tunnetaan usein teoreettisena käsitteenä, mutta sen vaikutus konkretisoituu vasta laskurin kautta. Jos sijoittaja säästää vaikkapa 300 euroa kuukaudessa 30 vuoden ajan 6 %:n vuosituotolla, tulos on noin 300 000 euroa. Tästä omia säästöjä on vain 108 000 euroa. Loput ovat tuottoja, jotka syntyivät juuri siksi, että tuotot sijoitettiin uudestaan.
Korkoa korolle -ilmiön voima paljastuu erityisesti pitkissä sijoitusajoissa. Jos sama henkilö olisi aloittanut kymmenen vuotta myöhemmin, tulos olisi vain noin 150 000 euroa. Erotus syntyy nimenomaan ajasta ja siitä, että tuotot ehtivät kertyä useampaan kertaan päällekkäin.
Fiksun sijoitussuunnitelman laatiminen
Laskuri on hyvä työväline, mutta sen käyttö on tehokkainta osana laajempaa suunnitelmaa. Suunnitelma voi sisältää esimerkiksi tavoitteen (eläkepäivien lisäturva, asunnon hankinta 15 vuoden päästä), riskitason määrittelyn sekä sopivat sijoitustuotteet.
Useat kotimaiset talousasiantuntijat painottavat, että pitkäjänteisyys on tärkein tekijä sijoitussuunnitelmassa. Esimerkiksi Nordnetin 2023 julkaisemien tilastojen mukaan aktiivisten treidaajien tuotot jäävät usein alle indeksiin sijoittaneiden, mikä vahvistaa ajatusta siitä, että huolella tehty pitkän aikavälin suunnitelma voittaa impulsiivisen kaupankäynnin.
Sijoituslaskuri sopii tähän prosessiin, koska se havainnollistaa tavoitteiden realistisuutta ja auttaa tekemään päätöksiä esimerkiksi kuukausisumman tai aikajänteen muuttamisesta.
Usein kysytyt kysymykset
Summan ei tarvitse olla suuri, jos sijoitus on säännöllinen ja pitkäjänteinen. Jo 50–100 euron kuukausisijoitus voi vuosikymmenien kuluessa kertyä kymmeniin tuhansiin euroihin korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sijoituslaskuri on helpoin tapa, sillä se laskee sekä oman pääoman että tuoton osuudet. Vaihtoehtoisesti voit käyttää kaavaa, jossa huomioit vuosituoton, sijoitusajan ja mahdollisen kuukausisumman.
Jos rahasto seuraa osakemarkkinoita, 5–7 % keskimääräinen vuosituotto on historiallisesti realistinen. Korkopainotteisissa rahastoissa 2–3 % voidaan pitää hyvänä pitkällä aikavälillä.