Ulosotto on viranomaismenettely, jolla peritään maksamattomia velkoja silloin, kun velallinen ei suorita niitä vapaaehtoisesti. Käytännössä tuloista pidätetään osa velkojen maksuun, mutta velalliselle on aina jätettävä laissa määritelty suojaosuus välttämättömiä elinkustannuksia varten.

Tässä oppaassa käydään selkokielisesti läpi, miten palkan ulosmittaus lasketaan, paljonko suojaosuus on vuonna 2026, milloin vapaakuukausia saa ja mitä oikeuksia velallisella on. Mukana on myös konkreettisia esimerkkilaskelmia.

Ulosottolaskuri on työkalu, jonka avulla voit arvioida, kuinka suuri osa nettotuloistasi menee ulosottoon ja paljonko sinulle jää käteen. Laskelma on aina arvio – lopullisen päätöksen tekee ulosottoviranomainen.

Mikä on suojaosuus?

Suojaosuus on se rahamäärä, joka velalliselle on jätettävä toimeentuloa varten. Se on ehdoton minimi, jota ulosotto ei voi viedä.

Vuonna 2026 suojaosuus on 33,03 euroa päivässä eli 990,90 euroa kuukaudessa yksin asuvalle velalliselle. Jokainen huollettava (esimerkiksi lapsi) nostaa suojaosuutta 9,65 euroa päivässä eli 289,50 euroa kuukaudessa.

Suojaosuus lasketaan nettotuloista eli summasta, joka jää käteen verojen ja muiden lakisääteisten pidätysten jälkeen. Kuukausi lasketaan aina 30 päivänä riippumatta kalenterikuukauden todellisesta pituudesta. Oikeusministeriö vahvistaa suojaosuuden vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan.

Miten palkan ulosmittaus lasketaan?

Ulosmittauksen määrä riippuu siitä, kuinka paljon nettotulot ylittävät suojaosuuden. Järjestelmä on porrastettu niin, että pienituloisilta peritään suhteessa vähemmän.

Laskenta menee pääpiirteissään näin:

• Nettotulo alle suojaosuuden (alle 990,90 €): ulosmittausta ei tehdä lainkaan.
• Nettotulo suojaosuuden ja sen kaksinkertaisen määrän välissä (990,90–1 981,80 €): ulosmitataan kaksi kolmasosaa siitä osasta, joka ylittää suojaosuuden (niin sanottu tulorajaulosmittaus).
• Nettotulo yli kaksinkertaisen suojaosuuden (yli 1 981,80 €): ulosmitataan yksi kolmasosa koko nettotulosta.

Tavanomaisessa ulosmittauksessa velalliselta ei siis viedä koskaan enempää kuin kolmasosa nettotuloista. Erityistilanteissa määrä voi poiketa, mutta suojaosuus jää aina velalliselle.

Voit arvioida oman nettopalkkasi palkkalaskurilla ja laskea osuuksia prosenttilaskurilla ennen kuin arvioit ulosmitattavaa määrää.

Miten palkan ulosmittaus tapahtuu käytännössä?

Kun ulosottoviranomainen on tehnyt päätöksen palkan ulosmittauksesta, se lähettää työnantajalle maksukiellon. Maksukielto velvoittaa työnantajan pidättämään ulosmitattavan osuuden ja tilittämään sen suoraan ulosottoon ennen palkanmaksua.

Työnantaja ei päätä ulosmittauksen määrästä, vaan noudattaa viranomaisen antamia laskentasääntöjä. Velallinen näkee pidätyksen palkkalaskelmastaan.

Ulosmittaus voi koskea peruspalkan lisäksi myös lomarahoja, bonuksia, provisioita ja ylityökorvauksia. Sen sijaan työstä aiheutuneita kulukorvauksia ei ulosmitata. Ulosmittaus jatkuu yleensä toistaiseksi, kunnes velka on maksettu.

Vapaakuukaudet

Vapaakuukausi tarkoittaa kuukautta, jolloin palkasta ei tehdä ulosmittausta. Vapaakuukausia voi saada, kun ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään noin vuoden.

Käytännössä:

• Tulorajaulosmittauksen piirissä olevat (tulot suojaosuuden ja kaksinkertaisen suojaosuuden välissä) saavat yleensä kolme vapaakuukautta vuodessa.
• Tavanomaisessa ulosmittauksessa vapaakuukausia myönnetään tavallisesti yksi vuodessa.
• Lisävapaakuukausia voi hakea omalta ulosottoviranomaiselta esimerkiksi välttämättömien menojen, kuten sairauskulujen, perusteella.

Vapaakuukausi antaa mahdollisuuden hoitaa esimerkiksi rästiin jääneitä välttämättömiä maksuja.

Mitä muuta ulosotto voi koskea?

Ulosmittaus ei kohdistu pelkästään palkkaan. Se voi koskea myös eläkettä, veronpalautuksia, pankkitilin varoja ja omaisuutta.

Eläkkeestä ulosmitataan samoilla säännöillä kuin palkasta. Veronpalautukset ulosmitataan usein suoraan, ja niissä ei sovelleta samaa suojaosuutta kuin palkassa.

Pankkitilin varoille on kuitenkin oma suoja: tilillä olevista rahavaroista on jätettävä velalliselle puolitoistakertaista suojaosuutta vastaava määrä yhden kuukauden ajaksi (ulosottokaari 4:21). Tarkoituksena on turvata välttämättömät menot, kuten vuokra ja ruoka.

Osa etuuksista on kokonaan ulosmittauksen ulkopuolella. Esimerkiksi lapsilisää, asumistukea, toimeentulotukea ja vammaistukea ei saa ulosmitata. Jos nämä kuitenkin sekoittuvat muihin varoihin tilillä, kannattaa esittää tiliote ja selvitys varojen alkuperästä.

Velkojen vanhentuminen

Veloilla on vanhentumisaika, joka rajoittaa sitä, kuinka kauan niitä voidaan periä. On erotettava yleinen vanhentuminen (jonka voi katkaista) ja lopullinen eli absoluuttinen vanhentuminen (jota ei voi katkaista).

Yleinen vanhentumisaika on tavallisesti kolme vuotta, tai viisi vuotta, jos velasta on annettu tuomio tai muu ulosottoperuste. Tämä aika voidaan katkaista esimerkiksi maksumuistutuksella tai maksusuunnitelmasta sopimalla, jolloin uusi määräaika alkaa.

Lopullinen vanhentuminen tulee vastaan viimeistään näin:

• 15 vuotta ulosottoperusteen (tuomion) antamisesta.
• 20 vuotta, jos velkoja on yksityishenkilö tai velka perustuu rikokseen, josta on tuomittu vankeus- tai yhdyskuntapalvelurangaistus.
• Vaihtoehtoisesti 20 vuotta velan erääntymisestä (25 vuotta, jos myös velkoja on yksityishenkilö), vaikka tuomiota ei olisi haettu.

Kun velka vanhentuu lopullisesti, sitä ei voida enää periä. Huomaa, että verovelkoihin ja moniin julkisiin maksuihin sovelletaan omaa erityislainsäädäntöään, jossa vanhentumisaika on tyypillisesti viisi vuotta.

Velkajärjestely vaihtoehtona

Yksityishenkilön velkajärjestely on käräjäoikeuden vahvistama menettely, jossa ylivelkaantunut henkilö maksaa velkojaan maksuohjelman mukaan. Ohjelman jälkeen jäljelle jääneet velat pääsääntöisesti pyyhitään pois.

Velkajärjestely on usein ulosottoa ennakoitavampi tapa hoitaa velat, mutta se edellyttää, että velallinen on yrittänyt sopia veloistaan ja että tilanne on vakiintunut. Maksuaika on tyypillisesti kolmesta viiteen vuotta.

Velkajärjestelyn ja lainojen yhdistämisen vaikutusta voi hahmottaa lainalaskurilla.

Miten toimia, jos velka menee ulosottoon?

Ensimmäinen virallinen asiakirja on vireilletuloilmoitus, joka kertoo velan siirtyneen ulosottoon. Siihen liittyy usein maksukehotus, joka antaa vielä aikaa maksaa velka vapaaehtoisesti.

Kannattaa toimia näin:

• Lue kaikki asiakirjat heti äläkä jätä kirjeitä avaamatta.
• Tarkista velan määrä ja se, onko velka jo maksettu.
• Ota yhteyttä ulosottoviranomaiseen, jos haluat neuvotella maksusuunnitelmasta.
• Ilmoita huollettavat lapset, sillä ne nostavat suojaosuutta.
• Toimita pyydetyt selvitykset tuloista ja menoista määräajassa.

Avoimuus on velallisen etu. Jos tietoja ei toimiteta, viranomainen tekee päätökset käytettävissä olevien tietojen perusteella, jolloin esimerkiksi suojaosuutta ei osata laskea oikein.

Ulosotto ja luottotiedot

Ulosottoon joutuminen johtaa yleensä maksuhäiriömerkintään. Merkintä vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon, vakuutusten ja luottojen saamista.

Joulukuusta 2022 alkaen maksuhäiriömerkintä poistuu noin kuukauden kuluessa siitä, kun velan maksusta on tullut tieto luottotietorekisteriin. Tämä kannustaa hoitamaan ulosotossa olevat asiat loppuun mahdollisimman pian.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Paljonko palkasta jää käteen ulosotossa?

Käteen jää aina vähintään suojaosuus, joka on 990,90 euroa kuukaudessa vuonna 2026 (plus 289,50 euroa jokaisesta huollettavasta). Tavanomaisessa ulosmittauksessa ulosotto vie enintään kolmasosan nettotuloista.

Milloin palkasta ei ulosmitata mitään?

Jos nettotulosi jäävät alle suojaosuuden eli alle 990,90 euron kuukaudessa (ilman huollettavia), palkasta ei ulosmitata mitään.

Kuinka monta vapaakuukautta voi saada?

Kun ulosmittaus on jatkunut vähintään vuoden, tulorajaulosmittauksen piirissä saa yleensä kolme vapaakuukautta vuodessa ja tavanomaisessa ulosmittauksessa yhden. Lisävapaakuukausia voi hakea erityisin perustein.

Voiko ulosotto viedä sosiaalietuudet?

Ei. Esimerkiksi lapsilisää, asumistukea, toimeentulotukea ja vammaistukea ei saa ulosmitata. Jos etuudet ovat sekoittuneet muihin varoihin tilillä, kannattaa esittää selvitys niiden alkuperästä.

Milloin velka vanhenee lopullisesti?

Lopullinen vanhentuminen on yleensä 15 vuotta tuomiosta (20 vuotta, jos velkoja on yksityishenkilö tai velka on rikosperusteinen) tai vaihtoehtoisesti 20 vuotta velan erääntymisestä. Sen jälkeen velkaa ei voida enää periä.

Ulosmitataanko lomaraha ja ylityöt?

Kyllä. Lomarahat, bonukset, provisiot ja ylityökorvaukset lasketaan ulosmittauskelpoiseksi tuloksi samalla tavalla kuin peruspalkka. Työstä aiheutuneita kulukorvauksia ei kuitenkaan ulosmitata.

Mistä saa apua velkatilanteeseen?

Maksutonta apua tarjoaa muun muassa kunnallinen talous- ja velkaneuvonta sekä Takuusäätiö. Ne auttavat budjetin laatimisessa, velkojen yhdistämisessä ja velkajärjestelyn selvittämisessä.

Vastuullisuushuomautus: Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi ulosotosta ja velkojen hallinnasta. Se ei ole henkilökohtaista laki- tai talousneuvontaa, ja oma tilanteesi voi vaikuttaa lopputulokseen. Jos velkatilanne huolestuttaa, apua saa maksutta: talous- ja velkaneuvonta, Takuusäätiö ja Ulosottolaitos. Tarkista ajantasaiset euromäärät aina Ulosottolaitoksen sivuilta.